Elina Lepomäki: Yhteisöveroa ei enää ole 20 vuoden päästä

Kansanedustaja Elina Lepomäki vetää kokoomuksen eduskuntaryhmän asettamaa veroryhmää.

– Teemme kokoomuslaisen visionäärisen verojärjestelmän 20 vuoden päähän, Elina Lepomäki kuvaa Verkkouutisille lokakuun alussa perustetun, kaikille kokoomuksen kansanedustajille avoimen työryhmän tehtävänantoa.

Suuntaviivat ovat veroryhmässä muotoutuneet jo selviksi. Tavoitteena on läpinäkyvä ja ennustettava verojärjestelmä, joka on neutraali verolajien sisällä ja jossa on laajat veropohjat, alhaiset verokannat ja verojen aiheuttamat hyvinvointitappiot yhteiskunnassa on minimoitu.

Ensi vaiheessa ryhmä aikoo ottaa kantaa yritysverotukseen sekä laajemmin omistamiseen, rahoittamiseen ja riskin kantamiseen liittyvään verotukseen. Ehdotus on valmistumassa vielä tämän vuoden aikana.

Veroryhmä aikoo myös esittää samalla suosituksensa ensi kevään hallituksen puoliväliriiheen yritysverotuksen osalta.

Yritystukia tarkoitus karsia

Lepomäki paljastaa tässä vaiheessa, että ryhmä on pohtinut mahdollisuuksia keventää yrityksiin kohdistuvaa verotusta karsimalla yritystukia ja niihin rinnastettavia verotukia.

Näitä varten ryhmän sisällä on toiminut kaksi alaryhmää, joista yritysverotusta koskevaa alaryhmää on vetänyt kansanedustaja Eero Suutari ja yritystukia koskevaa alaryhmää on vetänyt kansanedustaja Harri Jaskari.

Iso osa yritystuista aiheuttaa tehottomuutta markkinoille estämällä uusia yrityksiä tulemasta markkinoille, pitämällä pääomia kiinni heikompituottoisissa investoinneissa ja suosimalla tiettyjä aloja muiden yli.

Lepomäki huomauttaa, että koska ryhmä tavoittelee verolajien sisällä neutraalia kohtelua toimialoittain ja rahoituksen lajeittain, veroryhmä suhtautuu varauksella erilaisiin varausmalleihin kuten investointivarausmalliin tai liikkumiseen kohti Viron yritysveromallia.

– Lukkiutumisefekti on kaikissa varausmalleissa. Pääoma jää jumiin yhtiöön tilanteessa, jossa yritys ei välttämättä löydä yhtä tehokasta investointikohdetta kuin sen omistajat toisaalla, Lepomäki kuvailee.

Investointivaraus myös suosii teollisuusyrityksiä palveluyritysten yli, mikä heikentäisi suhteellisesti palveluelinkeinojen kasvun edellytyksiä.

Ihmisille mahdollisuus vaurastua

Tällä hetkellä Lepomäki pitää Suomen yhteisöveron tasoa kilpailukykyisenä, mutta tilanne voi muuttua nopeasti, kun kilpailijamaat pyrkivät alentamaan yhteisöverokantojensa tasoa.

– Optimaalinen yhteisöveron taso pienellä avotaloudella on aina muutaman prosenttiyksikön alhaisempi kuin läheisillä kilpailijamailla, Lepomäki kertoo.

– Jos ennustan 20 vuoden päähän, ennustan, että yhteisöveroa ei ole olemassakaan enää, Lepomäki toteaa.

Globaalissa taloudessa verokilpailu pitää huolen siitä, että taloudelle haitallisimmat verot pienenevät kaikissa maissa, jotka pyrkivät hyötymään avoimesta kilpailusta.

Lepomäki huomauttaa, että yhteisövero on verolajeista kaikkein eniten hyvinvointitappioita aiheuttava vero. Toisena tulee työhön kohdistuva verotus.

Ylin työhön kohdistuva marginaaliveroaste on Suomessa noussut nopeasti viime vuosina noin 60 prosenttiin. Keski- ja hyvätuloisten työn verotus on kiristynyt tuntuvasti. Lepomäen mielestä tämä on väärä suunta.

Kun tulevaisuuden trendi maailmalla on edelleen lisääntyvä kansainvälinen vaihdanta ja kanssakäyminen, talousalueet kilpailevat paitsi investoinneista, myös ihmisten sijoittumisesta. Alati kiristyvä kilpailu tapahtuu sekä ihmisten liikkuvuuden että hyödykkeiden liikkuvuuden lisääntymisen kautta.

– Meillä pitää olla kilpailukykyiset olosuhteet tehdä työtä, ottaa riskiä, perustaa perhe ja elää hyvää elämää, Lepomäki kiteyttää.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt