Keväällä Yhdysvaltain senaatin ylivoimainen enemmistö ja sittemmin presidentti hyväksyivät Montenegron liittymisen Naton jäseneksi.
– Kyseessä on ensimmäinen uusi jäsen kahdeksaan vuoteen: Naton ovi on auki, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Elina Lepomäki (kok.)
Yhdysvaltain kongressissa, Pentagonissa ja turvallisuuspolitiikan ajatuspajoissa tänä keväänä amerikkalaiseen keskusteluun perehtyneen Lepomäen mukaan Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ei ole kuitenkaan selkeää uutta doktriinia.
– Donald Trumpin doktriinista ei ole tarkkarajaista kuvaa. Venäjästä hän on vaitonainen eikä hän ole tähän päivään mennessä pitänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjapuhetta, Lepomäki kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Puolustusministeri James Mattis, ulkoministeri Rex Tillerson sekä varapresidentti Michael Pence ovat vuoroin käyneet Euroopassa vakuuttamassa Yhdysvaltain sitoutumista vanhan mantereen turvallisuuteen.
Moni on julkisuudessa todennut, ettei Trumpin kohdalla kannata keskittyä siihen mitä hän sanoo, vaan mitä hän tekee.
– Siinä missä Yhdysvaltain politiikassa ovat vuorotelleet interventionismi ja isolationismi, aktiivinen osallistuminen ja pidättäytyminen, tuntuu Trump noudattavan molempia. Hän ei halua aloittaa uusia konflikteja, vaan neuvotella. Hän haluaa uudistaa ydinaseen ja rakentaa suuret asevoimat. Hänen politiikkansa päävastustaja on Isis.
Liennytyssopimus Venäjän kanssa?
Alkuvuonna pelättiin Trumpin neuvottelevan Venäjän kanssa liennytyssopimusta.
– Senaatissa valmisteltiin pika-aikataululla lainsäädäntö, joka olisi pakottanut presidentin hakemaan senaatin hyväksynnän pakotteiden purkamiselle, Lepomäki muistuttaa.
Tammikuisten neuvottelujen sisällöstä liikkuu monenlaisia arvioita.
– Itse en ole tavannut ketään, joka olisi suoraan ollut niissä mukana. Siksi kyseessä on korkeintaan toisen käden tieto ja yleinen spekulointi. Lista on synkkää luettavaa.
Lepomäki korostaa, kuinka pakotteiden purkaminen, joukkojen vetäminen pois Baltiasta ja Itä-Euroopasta ja Krimin hyväksyminen osaksi Venäjää – tai yksikin näistä – olisivat legitimoineet Venäjän aggressiivisen politiikan ja horjuttaneet maailmanjärjestystä.
– Venäjän osalta ydinaseiden purkusopimus tai Kaliningradin varustamisen pienentäminen olisivat eurooppalaisittain olleet vähäinen vastine. Venäjän presidentti Putin ei tähänkään asti ole kunnioittanut kansainvälisiä sopimuksia.
Lepomäen mukaan Trump saattaa kautensa aikana edelleen pyrkiä liennytykseen, vaikka Venäjän kanssa tekeillä ollut suuri “diili” ei olisi enää liittovaltion poliisin FBI:n Venäjä-tutkinnan myötä mahdollinen.
Yhdysvaltain tekemien yllättävien ohjusiskujen Syyriassa ja Irakissa tulkittiin loppukeväästä tulehduttavan maiden välejä.
– Samalla ne myös lisäävät vastapuolen kunnioitusta. Viime viikolla Trump tapasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin; keskustelujen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa, ja Valkoinen talo kiisti eilen epäilyn luottamuksellisen tiedon paljastamisesta, Lepomäki toteaa.
”Suomella ei ole sotilaallisia turvatakuita”
Suomen erityiselle Nato-kumppanuussuhteelle löytyy Amerikasta tukea.
– Suomea ei painosteta täysjäsenyyteen, mutta samalla tehdään selväksi, että Nato keskittyy viidenteen artiklaan. Kumppanuuksien kehittämisessä, kuten harjoitustoiminnan laajentamisessa, Suomelta ja Ruotsilta odotetaan omaa aktiivisuutta. Ruotsin kanssa Yhdysvalloilla on pitkä kumppanuus ja puolustusyhteistyö on strategista, mistä kertoo syksylle suunniteltu Aurora 17 -harjoitus, Lepomäki kertoo.
EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä aiotaan laajentaa, ja Suomi haluaa olla etujoukoissa.
– Hyvä niin. Kotimaisessa keskustelussa on hyvä muistaa, ettei muissa jäsenmaissa ole pyrkimystä siihen, että EU olisi puolustuksessa korvaamassa Naton. Monessa maassa jopa päinvastoin. EU on jatkossakin siviiliorganisaatio, ja pääosa sen jäsenmaista on rakentanut puolustuksensa Naton varaan.
Lepomäen mukaan Suomi täyttää 2020-luvulla Naton 2 prosentin puolustusmäärärahakriteerin puolustusvoimien tulevilla hankinnoilla.
– Sitä pidetään vahvana signaalina, ja meitä arvostetaan kumppaneina. Nato on käynnistänyt ohjelman, jolla se pyrkii saattamaan nykyisten jäsenmaidensa puolustusmenot kahden prosentin tasolle vuoteen 2024 mennessä – Trumpin toivomus Euroopan omasta laajemmasta vastuunkannosta ei ole uusi.
Itämeren turvallisuusympäristö on heikentynyt oleellisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.
– On vaikea kuvitella alueella sotilaallista konfliktia, josta Suomi voisi pysytellä ulkona. Riskienhallinnassa on varauduttava todennäköisiin ja epätodennäköisiin vaihtoehtoihin. Oma vahva puolustus on tärkein turvallisuuspoliittinen voimavaramme, mutta yksin emme pärjää. Kriisitilanteessa pienen maan neuvotteluasema on aina heikko.
Lepomäki korostaa, että Suomella ei ole sotilaallisia turvatakuita; ei Ruotsista, EU:sta tai Natosta.
– Kansainvälistä yhteistyötä ja länsi-integraatiota on voimistettava.
