Nordean Suomen talouteen erikoistuneen ekonomistin Juho Kostiainen penää hallitukselta työllisyystoimia.
– Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta ja 80[nbsp]000 uudesta työpaikasta eivät täyty pelkällä numeromagialla, vaan tarvitaan toimia, joilla työllistäminen ja työn vastaanottaminen saadaan kannattavammaksi, kuten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen, hän kirjoittaa blogissaan.
– Viime syksynä hallitus osoitti päättäväisyyttä poistamalla ns. eläkeputken, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät päässeet siitä keskenään sopuun. Nyt paikallisen sopimisen kolmikantatyöryhmän neuvottelut päättyivät tuloksettomina ja hallituksella olisi jälleen näytönpaikka. Yritykset lähtevät koronakriisistä ulos hyvin erilaisista asetelmista, joten paikallinen sopiminen toisi monelle firmalle tarvittavaa joustoa, kun uutta kasvua aletaan rakentaa, Kostiainen jatkaa.
Hän ennakoi asialistalle nousevan myös EU:n elvytysrahojen kohdistamisen sekä toimet pidemmän aikavälin tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi:
– Ministeri (Matti) Vanhanen (kesk.) on pitänyt esillä valtion investointirahastoa, jolla pyrittäisin julkisen tuen voimin nopeuttamaan tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja. Investoinneille on toden totta Suomessa tarvetta, mutta veronmaksajan kannattaa olla aina varuillaan, kun poliitikot yrittävät viedä julkista rahaa budjettikehyksen ulkopuolelle, Kostiainen toteaa.
– Ässänä hihasta kehysriihessä löytyy politiikan ikiliikkuja turve. Turpeen merkitys talouden kannalta on pieni, mutta kehysriihessä se on poliittisena pelinappulana. Voikin olla, että turpeen tukeminen maksaa muutaman työmarkkinareformin, Kostiainen arvelee.
Hänen mukaansa ”kehysriihi määrittää, mistä (Sanna) Marinin (sd.) hallituksen talouspolitiikka tulevaisuudessa muistetaan, rakenneuudistuksista vai kasvaneesta velkavuoresta”.
