Ruotsi arvioi toipuvansa koronakriisistä verrattain nopeasti. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Ekonomisti TalSalle: Ruotsilla työlinjan politiikka hallituksen väristä riippumatta

Ruotsin hallitusten tekemä politiikka kantaa EK:n pääekonomistin mukaan hedelmää.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrilan mukaan sekä Suomi että Ruotsi elvyttävät nyt talouttaan paljon, mutta Ruotsissa rahaa on riittänyt menolisäysten ohella veronkevennyksiin. Urrila arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen kanssa Taloussanomille, miksi Ruotsin talous elpyy koronasta paljon Suomea nopeammin.

Ruotsi julkaisi maanantaina ensi vuoden budjettinsa. Ruotsilla on velkaa vähän, koronakriisin myötä velkasuhde nousee tänä vuonna 42,6 prosenttiin. Jo ensi vuonna velkasuhde kääntyy Ruotsissa pieneen laskuun.

– Vaikka velkaa otetaan lisää, talous kasvaa ja velkasuhde on suurin piirtein sama kuin tänä vuonna. Ruotsilla on vähän velkaa, siellä on matalin velka sitten 1977. Heillä ei velka ole kriisien jälkeen jäänyt korkealle tasolle kuten meillä. Ruotsilla on parempi ikärakenne ja heillä ei ole juuri kestävyysvajetta, Urrila kertoi.

Suomella oli ennen koronaa velkaa noin 60 prosenttia Bkt:sta, ja koronakriisi vain kiihdyttää velkasuhdetta. Suomessa hallitus on hyvillään, jos velkaantuminen taittuu vuosikymmenen lopulla ja pysyy alle 80 prosentissa.

– Olen siitä huolissani, että meillä julkinen talous on pitkällä aikavälillä epätasapainossa. 80 prosentin velkasuhde ei ole katto. Kun mennään vuosikymmeniä eteenpäin, väestö ikääntyy ja menopaineet kasvavat. Jos mitään ei tehdä, velka lähtee räjähtävään kasvuun, ja tämä on se kestävyysvaje, Urrila totesi.

Myös työllisyydessä Ruotsi on ollut aimo harppauksen Suomea edellä. Ruotsissa työllisyysaste palautuu koronaa edeltävälle tasolle vuonna 2023.

– Ennen kaikkea ensi vuoden elpyminen olisi aika hyvää. He näkevät, että koronasta ei jää pysyvää, rakenteisiin menevää ongelmaa. Ruotsi on tehnyt työlinja-politiikkaa, hallituksen väristä riippumatta. Se kantaa hedelmää, Urrila sanoo.

– Ruotsissa on palveluvaltaisempi elinkeinorakenne, se tarkoittaa työvoimavaltaisuutta. Ruotsissa on paljon enemmän osa-aikatyötä tekeviä, siinä tulee jo enemmän nuppilukua työllisyyteen, Pylkkänen kertoo.

Ruotsi pyrkii lisäämään työtä veronkevennyksillä. Maan talousarvio sisältää yhteensä noin 30 miljardin kruunun eli 2,88 miljardin euron veronalennukset. Tuloveroja aiotaan laskea 13,5 miljardilla kruunulla eli 1,3 miljardilla eurolla.

Kotitalousvähennys nousee Ruotsissa noin 7 000 euroon, työnantajat saavat vajaan 12 prosentin helpotuksen sivukuluihinsa palkatessaan alle 23-vuotiaita töihin, ja investoinneista saa ylimääräisen noin 4 prosentin hyvityksen yritysverotukseen.

– Kotitalousvähennys on työvoimaintensiivinen. Se on tässä tilanteessa oikea toimenpide, koska se elvyttää myös paikallista taloutta ja kotitaloudet työllistävät. Työllistämiskustannusten alentaminen, työ tulee halvemmaksi ja Ruotsi parantaa nyt nuorten työllistymismahdollisuuksia. Investoinnit ovat olleet Ruotsissa korkeammalla tasolla, ja buustaavat sitä edelleen. Ei voi kuin katsella kateellisena vieressä, Pylkkänen sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt