Koronapandemia on havahduttanut meidät ymmärtämään, kuinka elintärkeän osan yhteiskunnan perusinfrastruktuuria tietoliikenneyhteydet muodostavat. Ilman nopeita yhteyksiä ja digitaalisia sovelluksia, olisivat poikkeusolot tuntuneet huomattavasti tukalammilta.
Vaikka tartuntatauti vähitellen laantuukin, ei samaa voida sanoa tiedonsiirtotarpeesta, joka jatkaa takuuvarmasti kasvuaan. Kun etätyö ja -opiskelu lisääntyvät, nettipalvelut yleistyvät ja verkkoon kytkettyjen esineiden määrä moninkertaistuu, on nopeiden tietoverkkojen saatavuudesta, toimintavarmuudesta ja turvallisuudesta huolehdittava koko maassa.
Laiminlyötynä tietoliikenneinfra voi kuitenkin muodostua pullonkaulaksi yhteiskunnan kehitykselle, joka perustuu osaltaan uuden teknologian käyttöönotolle. Alkuvuodesta tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjistä 10 prosenttia kokee tietoliikenneyhteydet yritystoiminnalle riittämättömiksi. Se tarkoittaa reilua 25 000 yritystä, mitä ei voida pitää mitättömänä määränä.
Suomi jakaa siksi perustellusti yleiseurooppalaisen tavoitteen, jonka mukaan kotitalouksilla on vuoteen 2025 mennessä oltava asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus yhteyteen, joka on nopeudeltaan 100 megabittiä sekunnissa ja joka on kasvatettavissa yhteen gigabittiin. Sama tavoite on syytä ulottaa koskemaan myös yritysten toimipaikkoja.
Verkkoihin panostettava
Tehtävää riittää. Suomi on nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuudessa Pohjoismaiden peränpitäjä. Mobiililaajakaistaverkkojen kohdalla tilanne on onneksi paljon parempi. Mobiilidataa liikkuu Suomessa enemmän kuin missään muualla. Valmiudet seuraavan sukupolven 5G-yhteyksille ovat meillä maailman kärkeä.
Koska mobiiliyhteydet ovat ainakin toistaiseksi ominaisuuksiltaan valokuituyhteyksiä epävarmempia, eivät ne yksin kykene vastaamaan kotitalouksien, yritysten ja julkisten toimijoiden tiedonsiirtotarpeen kasvuun. Huippunopeat kiinteät yhteydet ovat siten jatkossakin digitaalisen infrastruktuurin ydintä – ja myös mobiiliyhteyksien selkäranka.
Kuitenkin myös mobiiliverkkoihin on panostettava, sillä yhä useampi kone ja laite edellyttää matalaviipeistä ja nopeata langatonta yhteyttä. Nykyisten 4G-verkkojen kattavuutta on siksi parannettava ja 5G-polven käyttöönottoa vauhditettava.
Valtaosa Suomen laajakaistaverkosta rakentuu markkinaehtoisesti. Siellä missä markkinat toimivat, ei niiden toimintaan ole syytä puuttua. Kun markkinoilla ilmenee puutteita esimerkiksi alhaisen käyttäjämäärän ja pitkien etäisyyksien vuoksi, on laajakaistarakentamisen tukemista julkisin varoin harkittava. Kyse on ihmisten yhdenvertaisuudesta, yritysten kilpailukyvystä sekä yhteiskunnan huoltovarmuudesta. Tuen on kuitenkin oltava vaikuttavasti kohdistettu, markkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän vääristävä ja myöntöperusteiltaan tasapuolinen.
Rakentamisen hidasteita purettava
Laajakaistayhteyksien rakentamista pitää edistää julkisen tuen lisäksi myös muin keinoin. Näin voidaan tehdä esimerkiksi keventämällä ja yhtenäistämällä laajakaistarakentamisen lupa- ja sääntelykäytäntöjä varsinkin kuntatasolla sekä laajentamalla valokuituyhteyden kotitalousvähennyksen piiriä oman tontin ulkopuolisen osuuden rakentamiseen.
Kunnat voivat lisäksi edistää laajakaistayhteyksien kysyntää julkisia palveluita digitalisoimalla sekä julkisia tiloja, kuten kouluja ja virastoja, valokuiduttamalla. Huippunopeiden yhteyksien kysyntää voidaan vahvistaa myös varmistamalla, että yritysten ICT-pääomaan ja tietovarantoihin tekemiä investointeja kohdellaan verotuksessa kannustavasti.
Huippunopeilla tietoliikenneyhteyksillä on positiivisia vaikutuksia kaupunkien, kirkonkylien ja maaseudun yritystoiminnalle ja laajemmalle elinvoimalle. Ne avaavat yrityksille mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia tuottavuutta lisääviä ratkaisuja, kuten pilvipalveluita ja data-analytiikkaa, sekä kehittää niihin perustuvia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Nopeat yhteydet lisäävät myös yritystoiminnan paikkariippumattomuutta ja näin laajentavat yritysten työ- ja hyödykemarkkinoiden piiriä niin maan sisällä kuin rajojen ulkopuolella.
Suomessa on monessa suhteessa maailman parhaat edellytykset uuden ajan hybridityölle ja dataan nojaavalle yritystoiminnalle. Pidetään niiden perusta kunnossa.
