Britannia on puolustusministeri Ben Wallacen mukaan ehdottoman sitoutunut Euroopan puolustukseen Brexitin toteutumisesta huolimatta.
– Euroopan turvallisuus on Britannian turvallisuuden kannalta elintärkeä asia, eikä tämä muutu, vaikka olemme jättäneet poliittisen liittosuhteen Euroopan unionin kanssa, ministeri Wallace sanoi Washingtonissa.
Britannia haluaa hänen mukaansa hyödyntää täysimääräisesti ne mahdollisuudet, joita maa uskoo EU-eronsa esimerkiksi kauppapolitiikan saralla avaavan. Samaan aikaan se aikoo kuitenkin pitää tinkimättömästi kiinni läntisistä oikeudenmukaisuuden, suvaitsevaisuuden ja vapauden arvoista.
– Panoksemme turvallisuuteen – niin Euroopan mantereella kuin loitompana – säilyy sen vuoksi raudanlujana, hän toteaa.
– Nato tietenkin pysyy tämän turvallisuuden kulmakivenä. Se on koeteltu ja vertaansa vailla oleva puolustusliitto – paras keinomme vastata Venäjän pahantahtoisiin toimiin ja vihamielisyyteen. Yhdysvallat tulee aina olemaan liittokunnassamme korvaamaton toimija, hän painottaa.
Hybridi-iskuja Pohjolaan
Kylmän sodan päätyttyä useimmat länsimaat erehtyivät Wallacen mukaan luottamaan pitkäkestoiseen rauhan ja vakauden kauteen. Asevoimia ajettiin alas ja taloudellisia voimavaroja suunnattiin muille sektoreille.
– Vastustajamme eivät kuitenkaan toimineet samoin. He tutkivat haavoittuvuuksiamme, varastivat teknologiaamme ja investoivat sinne, minne me emme. Pelisäännöt ovat muuttuneet, kuten Venäjän asevoimien yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimov on itse sanonut, Wallace toteaa.
Vastustajat pyrkivät hänen mukaansa nyt edistämään omia tavoitteitaan asevarustelua, väärien tietojen levittämistä ja sekä valtiollisia että ei-valtiollisia sijaistoimijoita hyödyntäen.
– He ruokkivat epävakautta ja eripuraa tietoisina etulyöntiasemastaan ja sääntöperusteista kansainvälistä järjestelmää usein itsevaltaisesti ylenkatsoen. He epäilemättä seuraavat usein huvittuneina, kuinka vaikeaa meidän on poliittista ja oikeudellista koneistoamme rajoittavan lupien ja valtuuksien pakkopaidan vuoksi heidän toimiinsa vastata, Wallace arvioi.
– Mistä johtuu, että jotkin Euroopan valtiot salaavat Venäjän valtiollisten toimijoiden jokapäiväiset kyberiskut omilta kansalaisiltaan ja kurkottavat kohti Moskovaa sen sijaan, että pyrkisivät muuttamaan Venäjän toimintaa, hän kysyy.
Kaikki maat eivät hänen mukaansa sentään ole ummistaneet silmiään toimintaympäristönsä kasvavilta uhilta.
– Kysykää ihmisiltä Ukrainassa tai Skandinaviassa, miltä heidän naapurinsa pahantahtoinen toiminta heidän mielestään tuntuu. He kokevat hybridisotaa joka päivä, hän toteaa.
