Venäjän presidentti Boris Jeltsin ehdotti Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonille kahdenkeskistä tapaamista sukellusveneessä Kosovan kriisin lopulla kesäkuussa 1999. Kummallinen ehdotus ilmenee Clintonin presidentillisen kirjaston hiljattain julkaisemista aiemmin pitkälti salatuista arkistoista, jotka käsittävät Boris Jeltsinin ja Bill Clintonin välisiä keskusteluita.
Jeltsin esitti tapaamista kesäkuun 13. päivänä käydyssä puhelinkeskustelussa. Clinton oli soittanut venäläiskollegalleen keskustellakseen Kosovossa juuri savutetun rauhan säilyttämisestä. Yhdysvaltoja ja Venäjää hiersi myös Naton ja Venäjän rauhanturvajoukkojen kireä pattitilanne Pristinan lentokentällä.
Bill Clinton esittää keskustelussa suunnitelmia Kosovon tilanteen pitämiseksi vakaana ja Yhdysvaltojen ja Venäjän toimien koordinoimiseksi. Clinton ehdottaa muun muassa, että Venäjän ja Yhdysvaltojen ulko- ja puolustusministerit tapaisivat mahdollisimman pikaisesti ja kehittäisivät tavan, jolla maat voisivat operoida yhdessä Kosovossa. Clinton toivoo myös ratkaisua Pristinan lentokentän tilanteeseen ja muistuttaa viikon päästä edessä olevasta Kölnin G8-kokouksesta.
Boris Jeltsin ei ole aivan samaa mieltä Yhdysvaltain presidentin kanssa. Jeltsinin vastaukset vaikuttavat horjuvilta.
– Bill minusta tuntuu, että kaikki kolme esiin nostamaasi kysymystä ovat sellaisia, joista tulee keskustella vain kahden presidentin kesken. Siis sinun ja minun. Me käymme alustavat keskustelut kahden kesken ja sitten viemme kehitelmää eteenpäin. Sen jälkeen voimme antaa ohjeita kenraalien ryhmälle. Voimme antaa lyhyen tähtäimen ohjeita, joilla kehitetään viimeistä suunnitelmaa, ei viimeistä suunnitelmaa, mutta sitä, jonka me tulemme hyväksymään. Siitä tulee viimeinen vasta kun me hyväksymme sen.
Bill Clinton vastaa, että mikäli hän ymmärtää asian oikein, on hän samaa mieltä. Hänen mukaansa lyhyen tähtäimen ratkaisu tarvitaan kuitenkin nopeasti, koska muuten Kosovoon syntyy voimatyhjiö.
– Puolustusministerimme ja ulkoministerimme työstävät lyhyen tähtäimen ratkaisun ja antavat sen meille hyväksyttäväksi, Clinton vetoaa uudestaan.
Venäjän presidentti ei niele ehdotusta vieläkään ja jatkaa:
– No, minulla on vielä yksi vaihtoehto. Se on, että me kaksi tapaamme jossain piilopaikassa. Että me tapaamme joko veneessä tai jossain sukellusveneessä tai saarella, niin ettei yksikään ihminen häritse meitä, että kukaan ei saata sinua kiihdyksiin eikä kukaan tai yksikään henkilö saata minua kiihdyksiin, Boris Jeltsin ehdottaa.
Tässä vaiheessa Bill Clinton vaikuttaa jo hieman turhautuneelta.
– Mutta Boris. Minusta tuntuu siltä, että meidän väkemme täytyy ratkaista tämä. Me voimme tavata, sinä ja minä, mutta meillä on oltava ensin jonkinlainen käsitys siitä, mihin suuntaan etenemme. Meillä on oltava tämä lyhyen tähtäimen ratkaisu ja lentokenttäasia. Muute maailma luulee, että välillämme on jokin suuri kriisi eikä, että tapaamme Kosovon takia.
Boris Jeltsin vastaa, ettei kukaan tule ajattelemaan asiasta yhtään mitään.
– Ihmiset luottavat meihin. Siksi olen sitä mieltä, että tämä vaihtoehto on varsin viehättävä ja kaunis ja maailmalla luottamusta herättävä, hän toteaa.
Neuvottelu jää junnamaan paikallaan ja Boris Jeltsin ehdottaa sen jatkamista huomenna. Clinton hyväksyy, mutta pyytää Venäjän presidenttiä vielä auttamaan Pristinan lentokentän tilanteen kanssa.
Seuraavassa keskustelussa käy ilmi, ettei Jeltsin tiedä tai muista lentokentän venäläisjoukkoja komentavan kenraalin nimeä. Hän pyytää Clintonia ensin useaan kertaan kertomaan ja tavaamaan Nato-joukkoja paikalla komentavan kenraalin nimen. Sitten Boris Jeltsin kysyy Yhdysvaltain presidentiltä, kuka ”meidän kenraalimme siellä on”.
