Tänään sunnuntaina Bolivia käy vaaliuurnille. Intiaaniväestöön kuuluva, sosialistiliikettä (MAS) edustava Evo Morales on johtanut Boliviaa vuodesta 2005 alkaen. Nyt Morales on ehdolla neljännelle kaudelle.
Hänen tulee saada yli 50 prosenttia äänistä tai 40 prosenttia äänistä yli 10 prosentin etumatkalla toiseksi tulevaan. Jos hänet valitaan uudelleen, johtaa hän Boliviaa vuoteen 2025 asti. Boliviassa äänestäminen on pakollista kaikille paitsi yli 70-vuotialle, joten äänioikeutettuja ja -velvoitettuja on 7,3 miljoonaa. Samalla valitaan varapresidentti, 130 paikkainen edustajainhuone ja 36 senaattoria.
Ennen presidenttiytään hänet tunnettiin 38 vuotisesta urasta kokanviljelijöiden ammattiliiton johtajana. Bolivian on Moralesin johdolla ollut Venezuelan ja sen chavistisen sosialismin tukija.
Moralesin ongelmana on ollut presidentin virkakausien rajoitukset. Aloittaessaan vuonna 2005 virkakausia ei ollut rajattu, mutta uudessa Moralesin itsensä laatimassa vuoden 2009 perustuslaissa ne rajattiin kahteen. Vastoin aiempia lupauksiaan Morales kuitenkin pyrki kolmannelle kaudella ja tuli valituksi. Morales omisti ”kolonialismin ja imperialismin vastaisen” voittonsa Kuuban Fidel Castrolle ja Venezuelan Hugo Chávezille.
Vuonna 2016 järjestettiin kansanäänestys neljännen kauden mahdollistamisesta Evo Moralesille, mutta kansa hylkäsi tämän ehdotuksen. Näin ollen vuonna Moralesin puolue ”Liike sosialismin puolesta” pyysi Bolivian korkeinta oikeutta tutkimaan, rikkoiko perustuslaillinen virkakausien rajaus Moralesin ihmisoikeuksia. Korkein oikeus tuli johtopäätökseen, että rikkoihan se ja kumosi perustuslaista kaikki virkakausien rajoitukset.
Moralesin vastaehdokkaat ovat vuonna 2003-2005 presidenttinä toiminut, vallankumouksellista vasemmistorintamaa edustava Carlos Mesa ja oikeistoa edustavien demokraattien senaattori Óscar Ortiz. Mesa on Moralesin tärkein kilpailija ja hän on penännyt järkevämpää rahankäyttöä. Morales on nostanut Bolivian köyhiä ja intiaaneja köyhyydestä sekä saanut näiden tuen kanavoimalla avokätisesti öljytuloja näille, mutta seurauksena on ollut myös maan alijäämä, joka on 7,8 prosenttia BKT:ssa.
Gallupien perusteella uuden ja nuoren Bolivian toivoksi vanhaa vasemmistolaista Boliviaa vastaan profiloitunut Ortiz on jäämässä selvästi kolmanneksi.
