Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta joka kolmas on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla, ja pari viime vuoden aikana ARA-tuotanto on taas ollut hieman kasvussa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ei kuitenkaan ole asiasta innoissaan.
Etla ehdottaa tiistaina julkaistussa muistiossaan tukevalle hallitukselle, että asuntoihin sidottuja asumisen tukia pitäisi pienentää esimerkiksi vähentämällä ARA-tuotantoon osoitettuja määrärahoja.
Asuntoihin sidottuihin tukiin tulisi Etlan mielestä suhtautua nykyistä kriittisemmin, koska niitä annetaan usein myös suhteellisen hyvätuloisille kotitalouksille, jotka pystyisivät hankkimaan
asuntonsa markkinaehtoisesti.
Näihin tukiin ei Etlan mukaan yleensä liity selkeitä tulorajoja, eikä kotitalouden yleensä tarvitse luopua edullisesta asunnosta, vaikka sen tulot nousisivat korkeiksi. Etlan mielestä asuntoihin sidotut tuet ovat myös työvoiman liikkuvuuden kannalta erityisen haitallisia, sillä edullisesta asunnosta pois muuttava menettää usein tukensa kokonaan.
ARA-asuntojen tuotanto on ollut parin viimeisen vuoden aikana hieman kasvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn viimeisimmän tilastojen mukaan viime vuonna lokakuun loppuun mennessä ARA-tuotannossa oli aloitettu 7116 asunnon rakentaminen, kun vuotta aiemmin vastaava määrä oli 6574.
Koko vuonna 2017 aloitettiin yhteensä 8 560 ARA-asunnon tuotanto, kun vuonna 2016 aloitettu tuotanto oli 7 990 asuntoa. Vastaavasti kaikkia rakennuslupia myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 yli 47 000 asunnolle ja vuonna 2016 noin 33 600 asunnolle.
Valtion tukemia ARA-asuntoja on rakennettu vuodesta 1949 alkaen. ARAn mukaan peruslähtökohtana on ollut turvallisten asumisolojen tarjoaminen asukkaille kohtuullisin kustannuksin. Asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt.
Valtion tuella on vuosien mittaan rakennettu yhteensä 445 000 omistusasuntoa, 540 000 vuokra-asuntoa ja 45 000 asumisoikeusasuntoa. Lisäksi ARAn rahoituksella on peruskorjattu noin 380 000 asuntoa.
ARA-tuotanto on vaihdellut tällä vuosituhannella voimakkaasti. Pienimmillään tuotanto oli vuonna 2007, jolloin ARA-aloituksia tehtiin vain 3 301. Samaan aikaan vapaarahoitteisia asuntoja aloitettiin yli 25 000. Kuitenkin jo seuraavan vuonna finanssikriisin aikaan vapaarahoitteinen tuotanto väheni nopeasti, kun taas ARA-aloitusten määrä ponnahti 14 080:een, mikä auttoi pitämään rakennustuotantoa hengissä.
ARA-asuntoihin sisältyy rajoituksia, jotka liittyvät muun muassa vuokrien määräytymiseen ja asunnoista käytävään kauppaan. Vuoden 2016 lopussa rajoitusten alaisia ARA-vuokra-asuntoja on 375 000 ja asumisoikeusasuntoja 45 000. Rajoituksista vapautuneita asuntoja oli 140 000.
