Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talous voi tulevalla hallituskaudella yltää noin kahden prosentin vuotuiseen kasvuvauhtiin. Siihen pääsemiseksi kuitenkin tarvitaan työllisyysasteen nousu noin 75 prosentin tasolle vuoteen 2023 mennessä.

Etla julkaisi tiistaina muistion, jossa tarkastellaan tulevan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esitetään suosituksia politiikkalinjauksiksi.

Talouspolitiikan yleistavoitteeksi on Etlan mielestä asetettava kahden prosentin keskimääräinen talouskasvu ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Suomen työllisyysaste on yhä 3-4 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin verrokkimaissa Pohjois-Euroopassa, ja julkisessa taloudessa on aiemmin arvioitua suurempi kestävyysvaje.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan työvoiman tarjonnan lisäämistä. Työikäisen väestön kannustimia osallistua työmarkkinoille pitäisi vahvistaa. Työllisyysastetta nostavia politiikkatoimia pitää jatkaa, ja tuottavuuden kasvua täytyy tukea. Uusina toimina Etla ehdottaa esimerkiksi vuorotteluvapaan ja työttömyysturvan lisäpäivien poistamista.

Lisäksi Suomi tarvitsee Etlan mukaan enemmän työperäistä maahanmuuttoa, myös ETA-alueen ulkopuolelta. Tästä syystä työ- ja oleskelulupaprosesseja on yksinkertaistettava ja työvoiman tarveharkinnasta on luovuttava. Suomessa tutkintonsa suorittaville ulkomaalaisille olisi myös turvattava automaattinen oleskelu- ja työlupa määräajaksi valmistumisen jälkeen.

Työmarkkinoiden toimivuuttakin olisi parannettava. Etlan mielestä hallituksen on syytä tukea paikallista sopimista lainsäädäntötoimilla. Hallituksen pitäisi tukea palkanmuodostusmallia, joka ottaa riittävästi huomioon kustannuskilpailukyvyn vaikutuksen työllisyyteen.

– Voitaisiin hyvin edetä esimerkiksi selvitysmies Harri Hietalan taannoisen ehdotuksen pohjalta. Myöskään yleissitovuuden kaventamista kilpailijamaiden tasolle ei ole syytä pitää tabuna, arvioi Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä tiedotteessa.

Etlan mukaan myös sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle olisi suuri tarve, ja sen lähtökohdaksi tulisi ottaa elinkaariajattelu. Veroilla rahoitetut tulonsiirrot tulisi kohdentaa ihmisille, jotka jäävät elinkaarituloilla mitattuna pienituloisiksi. Vastikkeeton perustulo työkykyisille ei ole Etlan mielestä järkevä eikä realistinen vaihtoehto.

Työttömyysturvaan liittyviä kannustinongelmia voitaisiin lieventää sovittamalla yhteen työttömyysturva ja eläketurva siten, että ansiosidonnaiset työttömyysetuudet vähentävät tulevaa eläkettä jonkin eläketason yläpuolella. ARA-tuotantoon osoitettuja tukia tulisi vähentää, kun taas pienituloisille kohdistuva yleinen asumistuki pitäisi säilyttää riittävänä.

Julkisten menojen lisäykselle puolestaan asettaa tiukat rajat julkisen talouden aiempaa suuremmaksi arvioitu kestävyysvaje yhdessä korkean kokonaisveroasteen kanssa. Palvelutuotantoa on tehostettava edelleen.

Työn verotusta tulisi mahdollisuuksien mukaan lieventää. Verotuksen painopistettä olisi Etlan mielestä perusteltua siirtää työn verotuksesta kiinteistöjen, kulutuksen ja ympäristöhaittojen verotukseen. Asuntojen varainsiirtoverosta tulisi luopua tai sitä tulisi alentaa.

Yritystukien painopistettä olisi syytä siirtää asteittain säilyttävistä tuista innovaatioita ja uusien tuottavien työpaikkojen luontia edistäviin keinoihin. Samalla pitäisi lisätä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia.

Koulutuspolitiikassa pitäisi Etlan mukaan vähentää toisen asteen koulutusta vaille jäävien nuorten määrää esimerkiksi nostamalla oppivelvollisuusikää. Korkeakouluopetuksen rahoittamiseksi sekä opetuksen laadun parantamiseksi olisi otettava käyttöön lukukausimaksu. Aikuiskoulutusta tulisi kehittää niin, että se tavoittaa paremmin alhaisen koulutustason henkilöitä.

EU-politiikassa olisi painotettava sisämarkkinoiden kehittämistä, rahoitusvakautta parantavia uudistuksia ja tehokasta ilmastopolitiikkaa.

Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun kirjoittamiseen ovat Etlassa osallistuneet Vesa Vihriälä, Tero Kuusi, Jukka Lassila, Tarmo Valkonen, Katariina Nilsson Hakkala, Heli Koski, Petri Rouvinen, Antti Kauhanen, Krista Riukula, Mika Maliranta ja Niku Määttänen.