Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä hallitusohjelmassa on valtava määrä hyviä asioita, mutta hyvä asiat rakennetaan ”höttöisälle talous- ja työllisyyspolitiikan linjalle”.
– Sitä rahaa ei ole ansaittu. Kun me saimme eilen huolestuttavia lukuja Suomen Pankilta, että talouskasvu hidastuu edelleen, nyt viimeistään pitäisi ymmärtää, että tämä hallitusohjelma ei toimi. Se tulee johtamaan velkakierteeseen ja pahimmillaan joudutaan leikkaamaan pois korkojen kera niistä hyvistä asioista, joita nyt ollaan lisäämässä, Petteri Orpo sanoi debatissa, jota hallitusohjelmasta jatkettiin eduskunnassa tänään keskiviikkona.
Orpo kehotti hallitusta miettimään uudelleen hallitusohjelman talousperustaa ja tuomaan työllisyystoimia pikaisesti pöytään.
– Tuokaa edes yksi ekonomisti, joka puolustaa tätä talouspolitiikan linjaa. Ei löydy sellaista, Orpo sanoi painokkaasti.
Rinne: Talouspolitiikka on täysin vahvalla perustalla
Pääministeri Antti Rinne (sd.) vastasi Orpolle esittäneensä hallituksen talouspolitiikan linjan ”hyvin selkeästi” useampaan otteeseen täysistuntosalissa.
– Se lähtee liikkeelle siitä, että hallitus saavuttaa 60[nbsp]000 lisätyöllisen luvun vuoteen 2023 mennessä, siis 75 prosenttia työllisyysasteeseen tasoksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 1,9 miljardia euroa tulee pelivaraa julkisen talouden kokonaisuuteen, josta 300 miljoonaa euroa on mahdollista käyttää lisämenoihin, Rinne kertoi.
– Sen lisäksi hallitus on päättänyt 730 miljoonan veronkorotuksista, joilla rahoitetaan pysyviä menoja pysyvillä tuloilla. Nämä ovat ne elementit, joiden kautta rakennetaan pysyviä menojen lisäyksiä, joita tähän kokonaisuuteen kuuluu, Rinne sanoi ja jatkoi:
– Olen todennut, että hallitus on päättänyt, että 2020 elokuussa arvioidaan tilannetta, kuinka pitkälle näitä työllisyystoimenpiteitä on kyetty valtiovarainministeriön laskelmien pohjalta toteuttamaan. Silloin määritellään se, miten arvioidaan näitä pysyviä menolisäyksiä, joita on toteutumassa sen varaan, mitä työllisyyskehitys tulee osoittamaan tulevaisuudessa, Rinne sanoi.
Rinteen mukaan hallituksen ”talouspolitiikka on täysin vahvalla perustalla”.
– Teidän kannattaa tutustua myöskin kansainväliseen keskusteluun. Tämän hallituksen perusfinanssipolitiikan viritys on täsmälleen sitä, mitä kansainvälisesti vahvasti tällä hetkellä viedään eteenpäin talouspolitiikan keskustelussa. Vastasyklinen politiikka on erittäin tärkeä elementti, Rinne kertoi.
Menolisäykset jätettävä tekemättä ja veronkorotukset toteutettava
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan muutama asia herättää hämmennystä. Rinne on pyrkinyt rauhoittamaan kokoomuslaisten pelkoja sillä, että 1,2 miljardin pysyvien menolisäysten katteena on yli 700 miljoonaa euroa suomalaisilta perittäviä lisäveroja.
– Ikään kuin yli puolet menolisäyksistä on siis saletissa. Näinhän ei kuitenkaan ole. Nämä teidän talouslähtökohdathan nojaavat siihen, että 1,9 miljardia euroa VM:n laskelmien mukaan pitäisi saada työllisyyden lisääntymisestä yli perusuran, joka teknisissä kehyksissä on. Nyt jos te ette pysty työllisyystoimia toteuttamaan yli VM:n ennusteen, niin lähes kaksi miljardia tippuu alaspäin. Silloin pitäisi jättää sekä pysyvät menolisäykset tekemättä että pitää voimassa teidän veronkorotukset, eikö näin, Mykkänen kysyi.
Rinne vastasi, että hallituksen ”kova tahtotila” on, että 60[nbsp]000 uutta työllistä saadaan vuoteen 2023 mennessä.
– Me tulemme tekemään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa kaikki se, mitä pystytään, että 60[nbsp]000 lisätyöllistä tulee. Se on koko tämän rakennelman pohja, että 1,9 miljardia euroa tulee sitä kautta julkisen talouden tasapainoon, josta 300 miljoonaa euroa on käytettävissä menolisäyksiin, Rinne sanoi.
Lisäksi veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla.
– Näiden yhteisvaikutus on sellainen, että jos tämä ei lähde toteutumaan, niin silloin 2020 elokuussa arvioidaan teknisen kehyksen päälle tulevia lisämenoja, jotka on tässä hallitusohjelmassa lanseerattu, Rinne linjasi.
