Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6‒10 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1981‒2010) leudompi. Suurin poikkeama keskiarvosta on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
– Näin lauhaa on tammikuun alussa tyypillisesti harvemmin kuin kerran 30 vuodessa, Lapissa hieman useammin, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.
Sää myös jatkuu erittäin lauhana, sillä huomenna keskiviikkona maan etelä- ja keskiosaan saapuu lounaasta ajankohtaan nähden hyvin lauhaa ilmaa. Lämpötila voi kohota etelässä ylimmillään 7‒9 plusasteeseen. Tällöin saatetaan hätyytellä paikkakuntakohtaisia mittaushistorian korkeimpia tammikuun lämpötiloja.
– Keskiviikon lämpötilat etelässä ovat tyypillisiä lukemia huhtikuun puolivälissä, Jokinen havainnollistaa.
Lumipeitteen osalta Suomi on jakautunut kahtia. Yhtenäisemmän lumipeitteen raja ulottuu Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin.
– Rajan eteläpuolella lunta on vain paikoin, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellista, Jokinen kertoo.
Sen sijaan Keski-Lapissa lunta on paikoin ennätyksellisen paljon, Sodankylän Vuotsossa jopa 93 senttiä.
Lauhoja talvia on ollut ennenkin. Ne kuuluvat Suomen ilmastoon, eikä yksittäinen leuto talvi ole merkki ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa ilmastollisten olosuhteiden pitkäaikaisia muutoksia, jolloin leudot talvet yleistyvät ja kylmistä talvista tulee harvinaisempia.
– Tulevaisuudessa Etelä-Suomen talvet ovat yhä useammin sen kaltaisia, mitä nyt koemme, sanoo ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.
Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän juuri talvella kuin kesällä. Lämpötilat kohoavat, sateet lisääntyvät ja sateet tulevat yhä useammin vetenä. Lumipeiteaika lyhenee. Lisäksi talvista tulee aikaisempaa pilvisempiä ja aurinko paistaa harvemmin.
