Moni kunta, hyvinvointialue ja valtio on päättänyt kiertää hankintalakia ostoilla omilta yhtiöiltään.
– Markkinoilla on julkisten yhtiöiden villit markkinat, jota ei näytä pysäyttävän mikään. Viranomaisten on tutkittava, saavatko julkiset toimijat todella näin kikkailla hankintalain kanssa. Tämä sotkee markkinoita ja heikentää yritysten mahdollisuutta kehittyä ja kasvaa. Samalla vähenee uuden yritysten ja uusien innovaatioiden synty, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström.
Hyvinvointialueiden talous on Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin mukaan pahasti kriisiytymässä. Budjetit eivät pidä ja taloudelliset mittarit palvelujen kustannuksista ja laadusta yksikkötasolla puuttuvat.
– Mikäli nykyinen hallitus antaa hyvinvointialueille heidän vaatimansa 1,5 miljardin euron lisärahan, rahoihin on liityttävä vaatimus kustannusten ja laadun avaamisesta yksikkötasolla (esimerkiksi kotihoito, tehostettu palveluasuminen, silmäterveys ym.) vertailukelpoisesti yksityisen sektorin kanssa, vaatii Jaskari.
Suomen Yrittäjät esittää 14 toimenpidettä, jolla kyseinen kehitys voitaisiin katkaista. Kyseinen toimenpidekokonaisuus on lähetetty tiedoksi kaikille kansanedustajille.
– Tavoitteena tulisi olla se, että vahvistamme yritysten toimintaedellytyksiä emmekä kavenna niitä. Palvelut ja tuotteet on ostettava avoimesti markkinoilta, ei kilpailutuksia välttäen omilta yhtiöiltä.
– Ei ole oikein, että julkinen sektori tuottaa kaikki tukipalvelut siivouksesta ruokapalveluihin. Eduskunnan, hallituksen ja viranomaisten on laitettava hankintalain kiertämiselle piste, sanoo Wickström.
Hänen mukaansa viimeistään Sarastia-tapauksen Helsingissä olisi pitänyt avata virkamiesten ja päättäjien silmät niistä riskeistä, joita isoissa julkisissa yhtiöissä piilee.
– Palkanmaksuvaikeudet Helsingissä ovat todella surullisia henkilökunnan näkökulmasta. Samalla tapaus on osoitus siitä, kuinka heppoisesti julkiset toimijat ovat valmiina ulkoistamaan keskeisiä toimintoja julkisille yhtiöille ilman reilua kilpailutusta. Tämä on iso riski niin palvelun laadun kuin veronmaksajien näkökulmasta, Wickström toteaa.
– Toukokuussa julkaistussa Suomen Yrittäjien Kuntabarometrissa eniten parannettavaa löytyi yrittäjien mielestä juuri kuntien hankintapolitiikasta. Kehitys edellisestä Kuntabarometrista oli mennyt huonompaan suuntaan. Tämä osoittaa, että hankinnat ovat tällä erää todellinen elinvoimaisuuden kompastuskivi, jatkaa Wickström.
Suomen Yrittäjät esittää neljäätoista toimenpidettä, jolla kyseinen kehitys voitaisiin katkaista. Kyseinen toimenpidekokonaisuus (.pdf) on lähetetty tiedoksi kaikille kansanedustajille.