Suomen Yrittäjät esittää kasvuohjelmassaan lukuisia toimia, jotka vapauttaisivat yrityksiä nykyistä enemmän riskinottoon ja kasvuun. Järjestön valtuusto hyväksyi kasvuohjelmaa koskevan kannanoton kokouksessaan tiistaina Helsingissä.
Kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut jo vuosia ja työnantajayrittäjien määrä on viime vuosina jopa romahtanut. Yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kevään aikana.
– Hallituksen pitää toteuttaa määrätietoisesti toimia, jotka vahvistavat yritysten kasvua sekä yrittäjien ja omistajien halukkuutta kasvattaa yrityksiään sekä investoida ja työllistää. Tähän on keinoja, jos päättäjillä on riittävästi tahtoa ja rohkeutta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo tiedotteessa.
Suomessa esimerkiksi seuraukset laittomista lakoista ovat huomattavammat kuin Ruotsissa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) julkaisemien tilastojen mukaan vuosina 2000–2015 Suomi on menettänyt laittomissa lakoissa yhteensä yli 560 000 työpäivää, kun Ruotsissa menetykset vastaavana ajanjaksona jäivät 3 700 työpäivään.
Yrittäjät edellyttää, että hallitus vahvistaa työllisyyttä toteuttamalla kautensa alussa työmarkkinauudistuksia, jotka vähentävät julkisia menoja mutta lisäävät tuloja. Näitä ovat muun muassa paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen lainsäädännöstä, työrauhasäätelyn uudistaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.
– Luottamus, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat toistuvasti vahvimmillaan pienissä yrityksissä. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimismahdollisuutta juuri siellä, missä edellytykset sopimiselle ovat otollisimmat. Tämä voidaan nyt Säätytalolla muuttaa, valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo.
Yrittäjät odottaa myös nopeampia lupaprosesseja ja lisää kilpailua. Soteen kaivataan korjaussarjaa ja lisää monituottajuutta, jotta ihmiset pääsevät jonoista hoitoon.
– Lupaprosesseihin ja kaavoitukseen on laitettava vauhtia lainsäädännön enimmäismääräajoilla. Hallituksen on myös laitettava kuriin julkiset inhouse-yhtiöt, joita on perustettu eri toimialoille kiertämään kilpailutuksia. Tämä johtaa usein tehottomaan julkisen rahan käyttöön, Salminen sanoo.
