Aamuyön kuu Helsingin yllä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Yökukkujat ja aamuvirkut vertailussa – toinen ryhmä ”ylivertainen”

Myöhään valvovat suoriutuvat paremmin muun muassa ongelmanratkaisussa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yli 26000 ihmistä kattanut tutkimus paljasti, että yökukkujat saivat paremmat tulokset älykkyyttä, ongelmanratkaisua, reaktiokykyä ja muistia mittaavissa testeissä.

– Ajatus siitä, että myöhään nukkumaan menevillä yökyöpeleillä on vaikeaa saada mitään tehtyä päivisin, pitää ehkä pyörtää, toteaa The Guardian.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Tutkimuksen mukaan myöhään valvominen voi olla jopa aivoille hyväksi.

Tutkimuksen johti Imperial College Lontoossa. Osanottajilta selvitettiin unen kesto, laatu sekä heidän kronotyyppinsä, eli se aika, jolloin he ovat aktiivisemmillaan ja tuotteliaimmillaan. Sen jälkeen verrattiin miten nämä vaikuttavat aivojen suorituskykyyn.

Myöhään valvovien tai rytmissään keskivaiheille sijoittuvilla kognitiiviset kyvyt olivat ”ylivoimaiset” verrattuna aamuihmisiin, jotka saivat testeissä matalimmat pisteet.

Öisin valvominen yhdistetään yleensä luoviin ihmisiin ja lukuisia taitelijoita, kirjailijoita ja muusikoita tunnetaan yökyöpeleinä. Vastaavasti moni huippupoliitikko on ollut tunnettu siitä, että he pärjäävät hyvin vähillä unilla, kuten esimerkiksi Margaret Thatcher tai Barack Obama.

Tutkimus osoitti kuitenkin, että unen kesto on aivojen toiminnalle tärkeää ja 7-9 tuntia nukkuvat saivat kognitiivisissa testeissä keskimäärin parempia tuloksia.

– On tärkeää ymmärtää omat luontaiset nukkumistaipumuksensa, mutta aivan yhtä tärkeää on muistaa nukkua tarpeeksi, ei liikaa tai liian vähän. Tämä on aivojen terveydelle ratkaiseva asia, painottaa Imperial Collegen professori Raha West.

Alzheimerin tutkimusinstituutin tutkimusjohtaja Jacqui Hanley varoisi tekemässä pitkälle vedettyjä päätelmiä. Hänen mukaansa vaatisi tarkempaa analyysiä, vaikuttaako ajatteluun ja muistiin se, että on aamu- tai iltaihminen, vai aiheuttaako kognition heikkeneminen itsessään unirytmin muuttumista.

Uniasiantuntija ja Brunel Universityn vanhempi lehtori Jessica Chelekis huomauttaa, että tutkijat eivät huomioineet ihmisten koulutustaustaa eikä sitä, mihin kellonaikaan testit oli tehty. Tärkein anti tutkimuksessa oli vallitsevien stereotypioiden haastaminen, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS