Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori Tuomas Kosonen arvioi, että päättäjien tulisi harkita ansiotuloverotuksen kiristämistä osana ensi vaalikaudella tehtäviä julkisen talouden sopeutustoimia.
– Sopeuttamistarve on niin suuri, että on mielestäni vaikeaa jättää tällaisia toimenpiteitä kokonaan harkinnan ulkopuolelle, Kosonen sanoo Helsingin Sanomille.
Tulovero tuottaa valtiolle vuosittain noin 21 miljardin euron potin. Yhden prosenttiyksikön kiristys veroasteikkoon keräisi noin 1,2 miljardia euroa lisätuloja, jos verosuunnittelun kaltaiset käyttäytymisvaikutukset jäisivät vähäisiksi.
Veronkiristyksiä vastustavat poliitikot ovat huomauttaneet, että Suomen veroaste on jo maailman korkeimpia. Esimerkiksi Ruotsissa keskituloisen verotus on monta prosenttiyksikköä kevyempää.
Julkisen sektorin suhteellinen koko on lisäksi Suomessa OECD-maiden huipulla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen ihmettelee verotusta koskevia asenteita. Hän nostaa esille tutkimusprofessorin puheet siitä, että keskituloisten veronkiristys mahdollistaisi monien ”ikävien säästötoimien” välttämisen.
– Tässä tiivistyy suomalaisen talouspoliittisen keskustelun vinouma muihin länsimaihin. Ylisuuren julkisen sektorin maassamme asiantuntijat näkevät menoleikkauksen ikävänä ja veronkorotuksen helpotuksena, Sami Pakarinen kirjoittaa X:ssä.
– Toivottavasti ajattelutapa kääntyy pian toisinpäin, ruotsalaisempaan suuntaan, ekonomisti jatkaa.
”Jos keskituloiset maksaisivat yhden prosenttiyksikön verran enemmän veroja, moni ikävä säästötoimi voitaisiin välttää, sanoo Vattin tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.”
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) May 15, 2026
Tässä tiivistyy suomalaisen talouspoliittisen keskustelun vinouma muihin länsimaihin. Ylisuuren julkisen…