SDP:n avaus koko kansan kutsumisesta säännöllisiin terveystarkastuksiin herättää hämmästelyä lääkäreiden piirissä. Puolueen teettämissä laskelmissa näin voitaisiin saavuttaa jopa 1,9 miljardin euron säästöt puuttumalla ennalta ehkäisevästi ihmisten terveysongelmiin.
Vakuutusyhtiö Varman ylilääkärinä työskentelevä Jan Schugk sanoo ymmärtävänsä taustalla olevan ajatuksen, mutta katsoo, etteivät kohdentamattomat terveystarkastukset ole oikea keino puuttua asiaan.
– Se on liian resurssi-intensiivinen keino käydä koko kansa läpi. Ja toisaalta ongelmana on se, tapahtuuko siinä jo valikoitumista eli ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita terveydestään, vastaavat ja osallistuvat kun taas ne, jotka entuudestaan voivat huonoiten, eivät välttämättä osallistu ollenkaan ja heidän tilanteensa ei kohene, Schugk arvioi Verkkouutisten Asiakysymys-videohaastattelussa.
– Ja vaikka tekisimme terveystarkastuksen, sehän ei voi jäädä siihen, vaan siitä pitää seurata jotakin. Pitää laatia terveys- tai kuntoutussuunnitelma. Silloin me saadaan aikaan vaikuttavuutta, hän jatkaa.
Keskeinen kysymys on myös, mistä terveystarkastuksiin vaadittava hoitohenkilöstö käytännössä otetaan. Hoitoalalla vallitsee jo nyt työvoimapula.
– Se on erittäin hyvä kysymys. Rajallinen terveydenhuollon resurssi pitää kohdentaa sinne, missä vaikuttavuus on suurin. Ja tässä tapauksessa rohkenen epäillä, että tällainen yleinen terveystarkastus – hyvistä tarkoitusperistään huolimatta – ei ole se vaikuttavin tapa käyttää resursseja.
Schugk väläyttää yhtenä mahdollisuutena sähköisiä terveystarkastuksia, jotka voitaisiin kohdentaa erilaisiin väestöryhmiin ja joiden pohjalta voitaisiin kutsua ihmisiä tarvittaessa varsinaisiin fyysisiin terveystarkastuksiin.