Valtaosa yrittäjistä haluaa nostaa arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa lähemmäs 30000 euroa, mikä on EU:n keskiarvo, selviää Suomen Yrittäjien teettämästä tuoreesta gallupista.
Liikevaihdoltaan 15000 ja 30000 euron välissä olevien yritysten arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus joudutaan poistamaan vuoden 2025 alusta EU-direktiivin vuoksi.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaisen lakimuutoksen perusteella alarajaksi jää 15000 euroa, mikä tarkoittaa, että niiden yritysten, joiden liikevaihto on 15000–30000 euroa, arvonlisäverotus kiristyy.
Lausuntokierrokselle lähteneen hallituksen esitysluonnoksen perusteella korvaavia muutoksia ei olla tekemässä.
Yrittäjägallupin mukaan 15000 euroa korkeampaa rajaa kannattaa 65 prosenttia yrittäjistä. Suosituin taso on 30000 euron alaraja. Sitä tukee joka neljäs yrittäjä. Se on ollut myös Suomen Yrittäjien ehdotus hallitukselle.
– Toivomme, että hallitus tarkastelee alarajaa uudelleen ja nostaa tasoa kohti 30000 euroa, jotta pienten yrittäjien verotus ei kiristy hallituksen lupausten mukaisesti, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo tiedotteessa.
– Liukuva alarajahuojennus on ollut hyvä veropoliittinen innovaatio, koska se on madaltanut alarajan tuomaa kasvukynnystä. Valitettavasti se joudutaan poistamaan EU-direktiivin vuoksi ensi vuoden jälkeen, Brotherus jatkaa.
Suomen Yrittäjien mukaan alarajan taso on hankala kilpailuneutraliteetin kannalta ja jakaa siksi yrittäjiäkin. Toisaalta 30000 euron alaraja on selvästi alle tason, jota muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa on pidetty optimaalisena tasona. EU-maissa taso on keskimäärin noin 35000 euroa.
– Pieni yritystoiminta on syytä pitää alv:n ulkopuolella, jotta yrittäjyyden kynnys olisi mahdollisimman matala ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän. Lakimuutos heikentää suoraan yksinyrittäjien sekä pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi, Brotherus sanoo.
– Vaikeassa valtiontalouden tilanteessa on ymmärrettävää, että hallitus hakee lisätuloja kaikkialta, mutta liki 90 miljoonan euron veronkiristyksen kohdistamista pienimpiin yrityksiin on syytä harkita uudelleen. Alarajan tasoa voi nostaa myös budjettineutraalisti reiluun 20000 euroon ensimmäisenä askeleena, Brotherus ehdottaa.