Suomeen saapui Venäjältä maaliskuussa 2022 ortodoksipappi Alexander Zanemonets. Hän oli saanut pappisvihkimyksensä vasta puoli vuotta aiemmin. Hänet palkattiin työskentelemään nimenomaan ukrainalaisten pakolaisten parissa, mutta pian selvisi ettei hänen ukrainan kielen taitonsa ollut niin hyvä kuin hän oli antanut ymmärtää, kertoo Yleisradio.
– Hän antoi aluksi ymmärtää, että osaa ukrainaa, mutta se ei ollut niin hyvää kuin oletettiin, sanoo Ylelle Haminan piispa Sergei.
Myös hänen taustansa herätti kysymyksiä. Zanemonets oli saanut pappisvihkimyksensä vain runsas puoli vuotta aiemmin. Se tapahtui Ukrainassa hiippakunnassa, joka on sidoksissa Moskovan ja koko Venäjän patriarkaattiin kuuluvaan kirkkoon. Ukrainassa toimii sekä Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksinen kirkko että itsenäinen, autokefaalinen ortodoksinen kirkko, joiden välit ovat tulehtuneet. Moskovan kirkon ylin johtaja on patriarkka Kirill, joka on presidentti Vladimir Putinin läheinen liittolainen.
Myös Suomen ortodoksikirkossa on sekä Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen kuluva kirkko että Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva kirkko. Suomen venäjänkieliset ortodoksit irtaantuivat Suomen ortodoksisesta kirkosta 1920-luvulla. Suurimpana syynä oli, että Suomen ortodoksinen kirkko erosi itsenäistymisen myötä Moskovan patriarkaatin alaisuudesta, johon venäjänkieliset edelleen halusivat kuulua. Kirkot ovat toimineet Suomessa erillään vuodesta 1926 lähtien. Virallisen Suomen edustuston Moskovan patriarkaatti avasi Helsinkiin vuonna 1999.
Suomen ortodoksisella kirkolla on noin 55 000 jäsentä. Alexander Zanemonets toimi Suomessa nimenomaan Konstantinopolin alaisuuteen kuuluvan ortodoksisen kirkon parissa.
Yle haastatteli useiden ortodoksisen kirkon jäsenten, työntekijöiden ja kirkon toimintaan osallistuneita ukrainalaisia. Osa haastateltavista oli huolissaan siitä, että Zanemonets olisi Venäjän puolella. Eräs ukrainalainen sanoi Ylelle yllättyneensä siitä, ettei pappi ottanut muistojumalanpalveluksessa lainkaan kantaa Venäjän aggressioon. Sen sijaan hän puhui veljeskansoista, rauhan tarpeesta ja anteeksiannosta. Venäjän hyökkäyksen alkaessa Zanemonets tuomitsi Venäjän hyökkäyksen sosiaalisessa mediassa useassa julkaisussa.
– Voisi sanoa, että me tultiin vedätetyksi. Lopulta moni asia näytti epäilyttävältä, Helsingin ortodoksisen kirkon arkkipiispan kanslian teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä sanoi Ylelle.
Alexander Zanemonets vietti myös paljon aikaa Latviassa.
Hän kirjoitti elokuussa sosiaalisessa mediassa, että Suomi on hänelle rakas ja suomalainen ortodoksikirkko aivan erityinen. Se on pieni, identiteettikysymykset ovat keskeisiä, ja päätökset tekee hyvin pieni ihmisryhmä. Koskaan ei saa tietää miksi he päättivät niin tai näin. Hän kehui Suomen muistipolitiikkaa jossa menneisyyttä ei pyyhitä sivuun vaan tsaarien patsaat saavat yhä olla Helsingin paraatipaikoilla, sillä se aika ei ole vain naapurien vaan myös Suomen historiaa. Samalla Zanemonets huomautti että on onnellinen siitä hänen yhteytensä Suomeen säilyy ystävien kautta, vaikka ei ollut enää vuoteen asunut Suomessa vakituisesti.
Nykyään Zanemonets asuu Yhdysvalloissa. Hän sanoi Ylelle, ettei täydellistä ukrainan taitoa edellytetty vaan sitä, että hän pystyy ymmärtämään kieltä ja kommunikoimaan Ukrainasta saapuneiden kanssa. Suurin osa ukrainalaisista osaa myös venäjää. Zanemonets pitää itseensä kohdistuvia epäilyjä tiedustelupalveluihin liittyen perusteettomina.
