Rikoslakirikosten tutkinta-aika on keskimäärin 304 vuorokautta. Edellisvuonna aikaa kului 174 ja sitä edellisenä 167 päivää. Luvuissa eivät ole mukana liikennerikokset, kertoo Ylen uutiset. Vielä vuosikymmen sitten poliisi selviytyi rikoksen tutkinnasta keskimäärin alle 90 vuorokaudessa.
Ylen mukaan alkuvuoden luvut selittyvät Vastaamon rikosvyyhdillä, jossa hakkeri vei psykoterapiakeskuksen asiakastiedot ja levitti ne pimeään verkkoon.
Syitä rikosten tutkinta-aikojen krooniseen kasvuun on kuitenkin useita. Rikosten monimutkaistuminen on vain yksi syy.
– Poliisi on suunnannut paljon voimavaroja hälytys- ja valvontatoimintaan, jotta ollaan paikalla, kun se hälytyskeikka tulee, sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori sanoo Ylelle.
Rahaa käytetään myös vähemmän, kuin muualla. Suomen poliisin määrärahoja on käytössä vajaa 200 euroa kansalaista kohti, Ruotsissa ja Norjassa lähes 300 euroa.
Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että erityisesti rikostutkijoiden uupuminen työkuorman alle näkyy liiton kyselyissä.
– Kumulatiivinen stressi ja riittämättömyyden tunne tulevat entistä enemmän esille. Työkuorma on niin ylitsepursuava, että on pakko todeta, että tämä on tässä ja siirtyä seuraavaan juttuun, Rinne kuvaa.
Tomi Vuori säästäisi resursseja sakkomenettelyn lisäämisellä.
– On laaja kirjo asioita, jotka voitaisiin riidattomissa tapauksissa hoitaa sakkomenettelyllä, Vuori sanoo.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa poliisin toiminnan tehostamiseen esitetään 500 vakanssia lisää. Nyt niitä on 7 500.
Rikostutkinnan vahvistamiseksi esillä on ollut myös poliisikoulutuksen kehittäminen. Rikostutkijan ammatti houkuttelee nykyään enää harvoja. Rinne muistuttaa, että pula on rikostutkijoista, joiden työnä on perusrikosten tutkinta.
Ammatin vetovoiman lisäämiseksi Rinne panisi pikaisesti kuntoon kolme asiaa.
– Työsuhteen edut ja työolosuhteet pitää saada kuntoon. Peruspalkkaan 500 euroa lisää niin saadaan niitä tekeviä käsiä, näkeviä silmiä ja ajattelevia päitä.