Häätöjen määrä on lisääntynyt. Viime vuonna toimitettiin liki 5500 häätöä, kertoo Yle. Määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2020 häätöjä toimitettiin 3 629 kappaletta.
Häädön taustalla on usein maksamattomia vuokria, jotka puolestaan johtuvat yleisimmin päihdeongelmasta, mielenterveysongelmista tai molemmista yhdessä. Mielenterveysongelmista johtuneiden häätöjen määrä on kasvussa, sanoo ulosottoylitarkastaja Terhi Kuusiluoma.
Hyvin nuorten, 18-19 -vuotiaiden määrä häädettävien joukossa on kasvanut. He asuvat usein ensimmäisessä omassa kodissaan.
– Monilla ei ole päihdeongelmaa tai mielenterveysongelmaa, vaan ihan vaan elämänhallinnan ongelma, kertovat Kuusiluoma ja ulosottoylitarkastaja Mila Riekki.
Molempien mukaan nuorille tulisi opettaa kotona ja koulussa enemmän taloustaitoja.
Vuokranantaja voi hakea häätöpäätöstä käräjäoikeudesta. Ulosottoviranomainen toimeenpanee oikeuden määräyksen ja määrittää häätöpäivän, joka ilmoitetaan häädettävälle asukkaalle. Useimmiten häädössä on ulosottoviranomaisen mukana vuokranantaja tai huoltoyhtiön edustaja.
Häädettävä asukas saattaa myös muuttaa pois vapaaehtoisesti, jolloin ulosottoylitarkastajien ei tarvitse mennä paikalle. Poliisi pyydetään mukaan poikkeustapauksissa, jos häädettävän asukkaan tiedetään voivan käyttäytyä aggressiivisesti.
Häädön aikana asukkaalle annetaan aikaa kerätä tavaransa ennen asunnosta poistumista. Lisäksi häädettävä ohjataan avun piiriin. Tämän jälkeen asunto valokuvataan ja ulosmittauskelpoinen arvotavara selvitetään.
Arvotavara huutokaupataan vuokravelkojen kattamiseksi. Ulosottoylitarkastajat antavat tämän jälkeen vuokranantajalle vähäarvoisen omaisuuden hävittämisluvan.