Suomen talouden nollakasvu taipuu hapuilevaksi nousuksi tänä vuonna, Hypo kirjoittaa talousennusteessaan. Viennin veto ja investoinnit hivuttavat kasvun liikkeelle pitkän odotuksen jälkeen, sillä yksityinen kulutus on polkenut paikallaan koronakuopan jälkeen jo puoli vuosikymmentä.
Talouden täysosumat ovat loistaneet poissaolollaan, ja nyt odotetaankin jo malttamattomana uutta alkuvihellystä.
– Orastava veto tukee varovaisia merkkejä työllisyyden noususta, josta saatiin maistiaisia jo viime vuoden loppupuolella. Kierre parempaan voi saada tukea monesta samansuuntaisesta kehityksestä, sillä korkojen lasku välittyy talouteen ja uusia kauppasopimuksia solmitaan. Lisäksi työikäisen väestön kasvu vauhdittaa osaltaan käännettä työmarkkinoilla, jos ja kun talouskasvu saadaan vireille. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuluttajat ovat varautuneet pahemman varalle, koska geopoliittiset jännitteet sekä yleiset epävarmuudet pitävät heidät yhä varovaisina, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee tiedotteessa.
Hypo ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 1,0 % vauhtia ja parantavan lievästi vuonna 2027 1,5 % kasvuun. Työttömyysasteen Hypo ennustaa olevan kuluvana vuonna 9,5 % ja laskevan ensi vuonna 8,5 %:iin.
Kuluttajat ovat asettuneet ymmärrettävästi varautumisen tilaan. Ennätysinflaatio söi reaaliansioita, korkojen nousu lisäsi varovaisuutta ja monella ostovoiman palauttelu näkyy vielä vanhojen haavojen paikkaamisena kulutusjuhlien sijaan.
Heikon kulutuskysynnän vastineena asuntolainoja on lyhennetty ja talletustilejä täytetty huomisen varalle. Lisäksi yhä useampi suomalainen säästää sijoittamalla, mikä kohottaa varallisuutta ja tuo turvaa.
– Kuitenkin nollakorkojen jääminen taakse alkoi poikia nimellistuottoja myös talletustileiltä, ja niille onkin kertynyt ennätysmäärä euroja. Talletuskannan reaalikorko nousi plussalle vuoden 2024 aikana, neljän vuoden pakkasjakson jälkeen. Suurista numeroista huolimatta inflaatiolla puhdistettuna säästöjen reaaliarvo jää yhä jälkeen vuoden 2021 huipuista.
Venäjän hyökkäyssodan käynnistyminen romahdutti kaupan itärajan yli. Venäjän-kanavan sulkeutuminen näkyy sekä tarpeena että mahdollisuutena uusille markkinoille. EU-tason kauppasopimukset ovat vientivetoiselle Suomen taloudelle erittäin tärkeät ja Yhdysvaltojen merkitys on kasvanut.
– Poliittisten ja taloudellisten epävarmuuksien keskellä Suomen vienti Yhdysvaltoihin on säilynyt yllättävänkin vahvana, vaikka tullitasot ovat nousseet. Pahin mahdollinen kauppasota on vältetty ainakin tähän mennessä ja suomalaisyritysten näkökulmasta kustannukset ovat toistaiseksi siirtyneet myös amerikkalaiskuluttajille ja -yrittäjille, Keskinen sanoo.
Kun arvioidaan tullien merkitystä kaupan kehitykselle, esimerkiksi yksittäinen, suuri risteilijätilaus heiluttaa lukuja merkittävästi. Risteilijän kanssa tavaravienti kasvoi tammi–marraskuussa 15 prosenttia, mutta ilman risteilijätilausta tavaravienti olisi laskenut 14 prosenttia.
– Tiedämme kuitenkin seuraavien risteilytoimitusten jatkuvan tänä ja ensi vuonna, ja sen jälkeen ajankohtaisiksi tulevat uusien jäänmurtajien toimitukset. Samalla riskit linkittyvät talouskehitykseen eli käytännössä Suomen talous kestäisi heikosti toisenkin suuren kauppakumppanin menetyksen, sillä yksittäisistä maista Yhdysvallat nousi Suomen viennille tärkeimmäksi vuonna 2025, Keskinen arvioi.
