Hallituksen esitys yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin ensi vuoden alusta jakaa lausunnonantajat kahteen leiriin. Lausuntokierros yhteisöveron alentamisesta päättyy maanantaina.
Elinkeinoelämän järjestöt pitävät veronalennusta kasvua ja investointeja tukevana ratkaisuna, kun taas moni palkansaaja- ja kansalaisjärjestö katsoo sen heikentävän julkista taloutta ilman varmoja kasvuhyötyjä.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kannattaa yhteisöverokannan alentamista. EK:n mukaan muutos vahvistaisi Suomen kasvua, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta investointikohteena. Järjestö katsoo, että alempi yhteisövero parantaisi yritysten investointikykyä ja tukisi erityisesti perheyritysten mahdollisuuksia rahoittaa kasvua tulorahoituksella.
Myös Veronmaksajain Keskusliitto pitää alennusta perusteltuna kasvutoimena. Sen mukaan yritysverotuksen tulee olla selkeää, ennakoitavaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Järjestö arvioi, että yhteisöveron alentaminen olisi hallinnollisesti kevyt ja tasapuolinen tapa vahvistaa investointikannustimia.
Useampi lausunnonantaja suhtautuu esitykseen kriittisesti. Esimerkiksi SAK, STTK, Akava, Finnwatch, Kalevi Sorsa -säätiö, Labore, Tehy, SOSTE ja Uuden talousajattelun keskus katsovat, että veronalennus olisi julkisen talouden kannalta kallis ja huonosti ajoitettu.
Kriitikoiden mukaan yhteisöveron alentaminen olisi ristiriidassa julkisen talouden sopeutustavoitteiden kanssa. Esimerkiksi Tehy arvioi, että veronalennus lisäisi painetta leikata entisestään sosiaali- ja terveyspalveluista. Akava toteaa lausunnossaan, että järjestön mielestä tärkeämpää olisi keventää keskituloisten ansiotuloverotusta, erityisesti laskea korkeita rajaveroasteita.
Esityksen staattiseksi verotuottomenetykseksi on arvioitu noin 832 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että yhteisöveron alennuksen pitkän aikavälin itserahoitusaste olisi noin 34–46 prosenttia. Arvioitua itserahoitusastetta on hieman laskettu, sillä valtiovarainministeriö oletti keväällä 2025 sen olevan 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että päivitetyllä itserahoitusasteella veromenetykset olisivat arviolta noin 430-530 miljoonaa euroa.
Useat lausunnonantajat katsovat myös, että Suomen nykyinen 20 prosentin yhteisöverokanta on jo kansainvälisesti kilpailukykyinen. Kritiikin mukaan veronalennusta ei voida perustella verokilpailulla, koska monissa OECD- ja EU-maissa yhteisöverokannat ovat Suomen tasoa korkeampia tai verokantojen lasku on viime vuosina pysähtynyt.
Suomen startup-yhteisö suhtautuu yhteisöveron alentamiseen kriittisesti, vaikka se pitää yritysten kasvuedellytysten vahvistamista tärkeänä. Startup-yhteisön mukaan alennus hyödyttäisi ensisijaisesti jo voitollisia yrityksiä, kun taas moni alkuvaiheen startup ei maksa merkittävästi yhteisöveroa. Startup-yhteisö pitäisi tehokkaampina esimerkiksi henkilöstöoptioiden verotuksen kehittämistä, avainhenkilöiden lähdeverojärjestelmän parantamista sekä T&K-verokannustimien vahvistamista.
Lausuntokierroksella pyydettiin myös vastaajien näkemyksiä tappioiden vähennysoikeuden pidentämisestä 10 vuodesta 25 vuoteen. Sitä tukevat muun muassa EK, Veronmaksajain Keskusliitto, Akava ja Startup-yhteisö. Kannattajien mukaan pidempi vähennysaika tukisi pitkäjänteistä kasvua ja parantaisi verotuksen nettotuloperiaatteen toteutumista.