Perintätoimeksiantojen määrät ja pääomat ovat kasvaneet erityisesti 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä. Kotitalouksien velkaantumiskehityksessä vuoden 2019 jälkeen tapahtunut huolestuttava muutos ei ole muuttunut. Pandemian myötä taloudellinen epätasa-arvo lisääntyi ja sama kehitys on jatkunut edelleen. Perintäyhtiö Intrumin tekemän selvityksen mukaan vaikeasti velkaantuneiden osuus väestöstä on kasvanut.
Yhtiö tarjoaa yritys- ja kuluttajasaataviin kohdistuvia perintäpalveluita. Vuotuinen analyysi osoittaa, että vaikeasti velkaantuneiden osuus kaikista velkaantuneista on kasvanut vuodesta 2019 lähtien. Suurinta kasvu on ollut 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä. Perintäsaatavissa korostuvat nuoren ihmisen ensimmäiset ostamisen kohteet, kuten puhelin- ja tietoliikenneyhteydet, sähkö ja terveyspalvelut, mutta myös rahoitusala. Vuonna 2022 vaikeasti velkaantuneiden osuus kaikista perintätoimeksiannoista on noussut 17,6 prosenttia vuodesta 2019. Nuorten kohdalla muutos on ollut kuitenkin hälyttävämpi. Vuonna 2019 vaikeasti velkaantuneita 18-24-vuotiaita oli 9 prosenttia, ja vuonna 2022 osuus nousi 22 prosenttiin. Myös perintätoimeksiantojen määrä on noussut.
Vaikeasti velkaantunut on tässä analyysissä luokiteltu henkilö, jolla on mittaushetkellä avoimena vähintään yksi perintäasia, jonka maksaminen on viivästynyt ja edellisestä maksusta on yli 45 päivää. Henkilön kyky suoriutua velasta on myös oltava heikko.
Analyysin mukaan tila viittaa siihen, ettei nuorten aikuisten tulot riitä kaikkiin arjen menoihin, jolloin hankintoja rahoitetaan luotolla. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan mukaan nuorten maksuhäiriömerkintöjen taustalla on useita kuormittavia tekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että toisen asteen koulutusvalinnat ja saavutettu koulutustaso olivat vahvassa yhteydessä maksuhäiriömerkintöihin. Maksuhäiriömerkinnät olivat huomattavan yleisiä henkilöillä, jotka etenivät peruskoulun jälkeen ammattikouluun tai jäivät kokonaan vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Tulosten mukaan pienituloisten, toimeentulotukea saaneiden ja matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla oli muita selvästi enemmän maksuhäiriömerkintöjä aikuisuudessa. Maksuhäiriömerkinnät olivat yleisiä etenkin niillä, joiden lapsuudenperhettä kuormittivat useat eri tekijät, kuten vanhempien kuolema, ero tai mielenterveysvaikeudet.
Perintäyhtiön selvitysten mukaan suuri osa Suomalaisista hallitsee talousasiansa kuitenkin hyvin. Nuoret etsivät tietoa talousasioista ensisijaisesti vanhemmiltaan, jolloin ajantasaisen tiedon merkitys korostuu entisestään. Talousosaamista saa niin ikään muusta perheestä ja koulun tai työpaikan kautta. Kulutustottumuksia voi olla vaikea muuttaa ja hintojen nousun myötä tilanne on saattanut myös yllättää, eikä siihen ole osattu varautua. Intrumin maksutapatutkimuksen mukaan sosiaalinen media luo paineita kuluttaa enemmän. Kuluttajat luottavat sosiaalisen median vaikuttajiin ja tuotteiden tai kulutuksen markkinoinnin vastuullisuudella on suuri merkitys.
Vuonna 2022 voimaan tulleen luottotietolakimuutoksen myötä maksuhäiriömerkinnät poistuvat luottotietorekisteristä aiempaa nopeammin. Jos luottotietorekisteriin päätyy maksuhäiriömerkintä, saa sen maksun jälkeen kuukauden päästä pois. Lisäksi uudet velat eivät enää pidennä vanhojen velkojen säilytysaikoja. Jokainen luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä käsitellään omanaan.
