Vähävaraisten lapsiperheiden määrä on kasvanut Suomessa nopeaa tahtia. Keskeisimpänä syynä on alkuvuodesta kiihtynyt asumisen ja ruuan kustannusten nousu, jonka myötä köyhyys koskettaa jo noin 30 000 uutta lasta.
Kaikkiaan noin 129 000 lasta ja nuorta joutuu päivittäin elämään minimibudjetilla. Niissä perheissä, joissa kaikki tulot on käytettävä välttämättömiin kuluihin, kasvavat menot aiheuttavat pulaa perusasioista: riittävästä ja monipuolisesta ruuasta, vaatteista ja kaikkien perheenjäsenten tarpeisiin riittävästä asumisesta.
Ilmiö näkyy myös Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun kasvaneina asiakasmäärinä.
– Punaisen Ristin ruoka-avun asiakasmäärä kasvoi jo koronaepidemian käynnistyessä, ja nyt hintojen noustessa ruokaa hakevien määrä on lisääntynyt entisestään. Kohtaamillamme perheillä on suuri huoli epävarmasta tulevaisuudesta, ja turvattomuuden tunne on yleistä. Jonoissa näkyy myös nuoria hakemassa ruokaa perheelleen. Näin ei pitäisi olla, vaan jokaiselle lapselle on pystyttävä takaamaan turvallinen lapsuus ja nuoruus, sanoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta tiedotteessa.
Köyhyyden välillisiä vaikutuksia, kuten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia, on odotettavissa yhä useampaan perheeseen. Vähävaraisuuden vaikutukset lapsen elämään voivat näkyä vasta kuukausien ja vuosien kuluttua, sillä lapsuuden köyhyyskokemukset vaikuttavat myös itsenäistyvän nuoren terveyteen, opintopolkuun ja mahdollisuuksiin löytää paikkansa työelämässä.
Lapsiperheille on suunnattu korotuksia sosiaaliturvaetuuksiin. SPR:n mukaan niiden rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä panostusta perheiden palveluihin kuten varhaisen tuen palveluihin, mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun. Vähävaraisuuden lisääntyessä palvelujen asiakkaiksi tulee kokonaan uusia perheitä.
– Pikkulapsiperheessä paras apu on lähellä ja konkreettista. Vanhemmat kaipaavat tukea, joka annetaan heidän tarpeistaan lähtöisin: heille sopivana aikana ja heille sopivassa paikassa. Osalle nuorista avunhakemisen kynnys on liian korkea ja siksi palvelujen saavutettavuuteen on panostettava. Erityisesti mielenterveyttä tuetaan parhaiten tukemalla myös niitä yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret elävät arkeaan, Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki toteaa.