Yhä useampi jatkaa töissä yli eläkeiän: toisissa ammateissa ilmiö korostuu

Pitkät työurat eivät ole vain asiantuntijoiden ilmiö.
Lähes joka viides erityisasiantuntija jatkaa työskentelyä vähintään kaksi vuotta alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. PEXELS
Lähes joka viides erityisasiantuntija jatkaa työskentelyä vähintään kaksi vuotta alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. PEXELS
Lähes joka viides erityisasiantuntija jatkaa työskentelyä vähintään kaksi vuotta alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. PEXELS
Lähes joka viides erityisasiantuntija jatkaa työskentelyä vähintään kaksi vuotta alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. PEXELS

Työelämässä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän jälkeen paitsi asiantuntijatehtävissä myös fyysisesti ja henkisesti kuormittavissa ammateissa, kertoo työeläkeyhtiö Ilmarinen.

Lähes joka viides erityisasiantuntija jatkaa työskentelyä vähintään kaksi vuotta alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. Ilmarisen työuraindeksin mukaan vuosina 2022–2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä erityisasiantuntijoista näin teki 18 prosenttia.

Kaikista tarkastelluista työntekijöistä vähintään kaksi vuotta alimman eläkeiän jälkeen jatkaneiden osuus oli keskimäärin 12 prosenttia.

Erityisasiantuntijoiden korkea osuus ei Ilmarisen mukaan ole yllättävä. Vaativissa asiantuntijatehtävissä työntekijällä voi olla keskimääräistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi työn sisältöön, työaikoihin ja työskentelytapoihin.

Tilasto ei kuitenkaan kerro, miksi yksittäinen työntekijä päättää jatkaa työelämässä.

Siivoojista ja sairaanhoitajista 15 prosenttia jatkaa

Huomionarvoista on, että pitkään työelämässä jatketaan myös kuormittavissa ammateissa. Sekä siivoojista että sairaanhoitajista 15 prosenttia jäi vanhuuseläkkeelle vasta vähintään kaksi vuotta alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen.

Ilmarisen eläkepäällikkö Outi Pekkarinen korostaa, että työssä jatkamiseen vaikuttavat henkilökohtaisen tilanteen lisäksi työpaikan olosuhteet.

Poimintoja videosisällöistämme

– Työssä jatkamisen pitäisi olla aidosti mahdollista silloin, kun työ maistuu ja työkykyä riittää. Siihen vaikuttavat henkilökohtaisen tilanteen lisäksi myös johtaminen, työyhteisö, työn organisointi ja mahdollisuus sovittaa työn kuormitusta elämäntilanteeseen, Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

Ammattien välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Harvinaisinta vähintään kaksi vuotta yli alimman eläkeiän työskenteleminen oli sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijöillä. Heistä osuus jäi seitsemään prosenttiin.

Ilmarisen johtavan asiantuntijan Anssi Smedlundin mukaan erot nostavat esiin kysymyksen siitä, millaiset työolot, joustot ja mahdollisuudet muokata työtä tukevat pidempiä työuria.

Hänen mukaansa tavoitteena pitäisi olla, ettei mahdollisuus jatkaa työssä riipu ammatista vaan työntekijän omasta halusta ja työkyvystä.

Työnantajat saavat tietoa ammattiryhmien eroista

Ilmarisen työuraindeksi sisältää tietoa vanhuuseläkkeelle siirtymisiästä eri toimialoilla. Indeksiin on nyt lisätty tietoa muun muassa työntekijöiden ikääntymisestä, toimialojen ammattijakaumista sekä aloista, joilla eläkkeelle siirrytään muita myöhemmin.

Ilmarisen mukaan ammattiryhmäkohtaisen tiedon tarkoituksena on auttaa työnantajia tunnistamaan tehtäviä, joissa työurien pidentämiseen on mahdollisuuksia, sekä vertaamaan oman yrityksen tilannetta muihin.

Nuorten mukaan vaikeinta ei ole työhakemuksen tekeminen vaan mahdollisuus näyttää oma osaamisensa.
Moni työnantaja ei kerro työpaikkailmoituksessa selkeästi etä- tai hybridimahdollisuudesta.
Uudella säännöllä pyritään vähentämään turhia keskeytyksiä ja selkeyttämään työpaikan viestintää.
Mainos