Työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutuksen hylkäykset ovat kasvaneet viime vuosina. Asia ilmenee työeläkevakuuttaja Kevan tuoreesta tutkimuksesta.
Laajan tutkimuksen mukaan hylkäysten kasvua ei selitä mikään yksittäinen tekijä, vaan taustalla on useita samanaikaisia muutoksia muun muassa lainsäädännössä, ratkaisukäytännöissä, työelämässä sekä sairastavuudessa.
Julkisella sektorilla työkyvyttömyyseläkkeissä hylkäysten osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosentista 37 prosenttiin. Kun vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylättiin noin 2900, oli luku vuonna 2024 noin 4200. Keva käsitteli vuonna 2024 yhteensä noin 10 100 uutta työkyvyttömyyseläkettä koskevaa hakemusta.
Työeläkekuntoutuksessa hylkäysten kasvu on ollut jyrkempää. Vuonna 2015 hylkäysten osuus oli 10 prosenttia, vuonna 2024 jo 57 prosenttia. Kun vuonna 2015 kuntoutusoikeushakemuksia hylättiin 470, oli luku vuonna 2024 runsaat 1500. Keva käsitteli vuonna 2024 yhteensä noin 2700 kuntoutusoikeushakemusta.
Kehitys on ollut samansuuntainen koko työeläkesektorilla. Julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin yhdeksän prosenttiyksikköä yksityistä sektoria pienempi, kuntoutuksessa samalla tasolla yksityisen sektorin kanssa.
Raportin tulokset osoittavat, että yleiset työelämän ja toimintaympäristön muutokset heijastuvat myös työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutuksen hakemiseen. Osa muutoksista on voinut kasvattaa hylkäävien päätösten osuutta, osa taas pienentää sitä. Näitä muutoksia on arvioitu viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
Eläkejohtaja Merja Paananen pitää raporttiin koottua tutkimus- ja tilastotietoa arvokkaana.
– Meillä oli tarve ymmärtää syvällisemmin, mistä hylkäysosuuksien kasvu johtuu ja mikä selittää ilmiötä. Tätä lähdimme Kevassa laajalla ja moniammatillisella asiantuntijoiden joukolla selvittämään, Paananen sanoo tiedotteessa.
Tulokset antavat entistä paremmat eväät tunnistaa kehittämiskohteita hakemusprosessin sujuvoittamiseksi sekä omassa toiminnassa että yleisemmin yhdessä muiden eläkealan toimijoiden kanssa.
Tutkimus osoittaa, että työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärä ei ole muuttunut merkittävästi vuosina 2015–2024. Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on kasvanut noin 3,5 prosenttia. Työeläkekuntoutuksen hakemusmäärät ovat merkittävästi vähentyneet.
Hylkäysten kasvu paikantuu tarkasteluajalla erityisesti määräaikaisiin eläkelajeihin sekä pysyvään täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eniten kasvua on ollut nuoremmissa ja iäkkäämmissä ikäluokissa. Työllisyystaustaisten hakijoiden osuus on pienentynyt, erityisesti työkyvyttömyyseläkkeen hakijoissa. Työllisyystaustaisella on pienempi riski saada hylkäävä päätös.
Hylkäyksen riskiä lisäävät nuori ikä, tietyt diagnoosit (esimerkiksi selkäsairaudet, masennus, ahdistuneisuushäiriöt) ja rikkonainen työhistoria. Toisaalta työllisyystausta ennen hakemusta ja pitkä sairauspoissaolojakso voivat pienentää hylkäyksen riskiä. Hakijan työmarkkina-asema ja työllisyystausta voivat vaikuttaa myös sitä kautta, onko hakija oikeutettu työterveyshuoltoon vai ei. Hakijat, joilla ei ole työllisyystaustaa ja työterveyshuollon tukea käytettävissään, saavat useammin hylkäävän päätöksen hakemukseensa.
Analyysi toistuvasta hakemisesta paljastaa, että noin puolet hylkäyksen saaneista ei hae uudelleen. Toisaalta noin puolet hylkäävän päätöksen saaneista hakee uudelleen, mutta saa suurella todennäköisyydellä uuden hylkäävän päätöksen. Tämä herättää kysymyksen siitä, jääkö osa hylkäävän päätöksen saaneista ilman ohjausta muista vaihtoehdoista.
