Kiinan koronapolitiikan häkellyttävän nopea käänne kertoo huippuasiantuntijan mukaan siitä, kuinka paljon itsevaltainen presidentti Xi Jinping pelkää nyt kansaansa.
– Virus ei ole muuttunut vaan kyse on kansan julkisista raivonpurkauksista sitä järjestelmää kohtaan, jonka Xi on julistanut osoittavan Kiinan leninistisen järjestelmän ylivertaisuudesta. Protestit, joissa esitettiin myös vaatimuksia Xin erosta, olivat selvästi hänelle yllätys, University of Londonin arvostetun School of Oriental and African Studiesin Kiina-instituutin johtaja Steve Tsang toteaa Telegraphin kirjoituksessaan.
Kiina on vastannut koviin mielenilmauksiin kolmiportaisesti. Protesteja on tukahdutettu ja uudet on pyritty estämään pelottelulla. Pahimmat koronarajoitukset on myös purettu. Steve Tsangin mukaan tämä auttaa pitämään presidentin vallassa, mutta se ei tee kiinalaisten elämästä yhtään aiempaa turvallisempaa.
Tsang luonnehtii Xi Jinpingiä ”kansan johtajaksi, joka pelkää kansaansa”. Hän huomauttaa Xin epävarmuuden olleen niin suurta, ettei hiljattain kuolleelle Kiinan entiselle johtajalle Jiang Zeminille uskallettu järjestää valtiollisia hautajaisia. Tsangin mukaan taustalla oli haluttomuus antaa ihmisille tilaisuutta ilmaista vihaansa julkisessa tapahtumassa.
Asiantuntijan mukaan Kiina on tehnyt koronan nollalinjasta kiinni pitämisen kanssa virheen, joka poikkeaa maata hallitsevan kommunistisen puolueen aiemmasta linjasta. Hän näkee taustalla vallan keskittymisen Xille.
– Mitä mieltä Kiinan kommunistisesta puolueesta sitten onkin, on se kollektiivisen johdon alla välttänyt vuoden 1989 jälkeen sellaiset poliittiset virheet, jotka voisivat haastaa sen oikeutta hallita, Steve Tsang toteaa.
– Nyt tällainen haaste on ilmaantunut sen jälkeen, kun Xi korvasi kollektiivisen viisauden omallaan, hän jatkaa.
Tsangin mukaan Xi on käytännössä vienyt hallinnon teknokraateilta mahdollisuuden vastustaa virheelliseksi tiedettyjä poliittisia valintoja.
Hän jatkaa koronalinjan olevan vain yksi ääriesimerkki. Xi Jinping on Tsangin mukaan myös esimerkiksi onnistunut tukahduttamaan Kiinan yrityssektorin elinvoiman. Aiemmin Kiinan modernisaatiota tukenut maailma on taas Tsangin mukaan kääntynyt Xin haukkamaisen ulkopolitiikan takia huolimaan maan vaikutusvallan kasvusta.
Asiantuntija nostaa esiin myös Kiinan Venäjä-politiikan.
– Hän on haaskannut Kiinan kultaisen tilaisuuden esiintyä globaalina johtajana välittämällä rauhaa tukemalla Vladimir Putinin hyökkäystä Ukrainaan.
Xi Jinpingin kansallismielinen linja on Steve Tsangin mukaan johtanut muihinkin ongelmiin. Esimerkiksi pakkomielteinen suhtautuminen Taiwaniin on tehnyt Kiinasta aiempaa suuremman uhan maailmanrauhalle.
– Kiinan kansan ja maailman etu vaativat, että näistä ensimmäinen pitää huolen siitä, ettei Xistä tule huomattavasti suuremmalla tuhovoimalla varustettua Putin-hahmoa.
