Moskovassa on tunnustettu hyökkäyssodan Ukrainassa ja sen takia asetettujen länsimaisten talouspakotteiden ajavan liittolaisia etäämmäs Venäjästä.
Asia ilmenee julki vuodetusta Kremlin asiakirjasta. Venäjän huippujohdon sisäiseen käyttöön tarkoitettu esitys näytettiin siitä tässä uutisoivan Financial Timesin mukaan Venäjän pääministeri Mihail Mishustinin vetämässä strategiakokouksessa viime vuoden huhtikuussa.
Raporttia on FT:n mukaan esitelty kymmenille korkeille virkamiehille ja päättäjille sekä Venäjän suurimpien yritysten johtajille.
Analyysissä tullaan siihen lopputulokseen, että länsimaat ovat onnistuneet lyömään kiilaa Moskovan ja joidenkin sen lähimpien kauppakumppanien välille.
Raportissa kuvataan yhtäältä kovia tavoitteita ja toisaalta tunnustetaan, miten kehnoissa kantimissa niiden toteuttaminen on.
Kremlin kerrotaan hamuavan pääsyä pois talouseristyksestä. Suunnitelmana on Venäjän johtama ”euraasialainen kauppablokki”, joka kilpailisi Yhdysvaltain, EU:n ja Kiinan kanssa.
Pitkäaikaisena projektina kaavailtu ”makroalue” kytkisi esityksen mukaan Venäjän globaaliin etelään. Yhdistävänä tekijänä nähdään ”yhteinen maailmankuva, jossa kirjoitamme uuden maailman säännöt ja jossa meillä on oma pakotepolitiikkamme”.
Asiakirjassa myönnetään, että Venäjän nousulle jonkinlaisen uuden talousalueen johtajaksi on merkittäviä esteitä. Paperin mukaan länsimaat ovat onnistuneet eristämään Keski-Aasian maita Venäjästä käyttämällä ”keppiä ja porkkanaa”. Pakotteiden sivussa on raportin mukaan tarjottu muun muassa uusia kuljetusreittejä ja tuotantoketjuja, jotka ohittavat Moskovan.
Venäjän liittolaisten sanotaan jopa hyötyneen taloudellisesti pakotteista.
Raportissa esitetään, että Venäjän on pakko tyytyä ”pelaamaan pitkää peliä”, jotta Keski-Aasian maat saadaan pysymään Venäjän vaikutuspiirissä. Moskovan pitäisi asiakirjan mukaan vedota maiden yhteiseen historiaan ja korostaa niiden itsenäisyyden kunnioittamista. Ongelmien oletetaan silti jatkuvan pitkään.
Kremliä varoitetaan siitä, ettei sodan loppuminen tule vielä päättämään pakotteita.
– Läheiset suhteet [Venäjän kaltaisen] maan kanssa tulevat olemaan ongelmallisia, paperissa sanotaan.
Keski-Aasian maiden kuvataan myös lipeävän jo pois Moskovan vaikutuspiiristä. Maiden syytetään käyttävän Venäjän ”haavoittuvaisuutta” hyväkseen ja pyrkivän ”integroitumaan ilman Venäjää”. Tästä käytetään esimerkkinä Turkkilaisten maiden neuvostoa. Sen perustivat vuonna 2009 Azerbaidzan, Kazakstan, Kirgisia ja Turkki. Siihen kuuluu myös Uzbekistan.
Asiakirjassa sadatellaan, kuinka Venäjän liittolaiset Keski-Aasiassa ovat ”muuttaneet maailmankatsomustaan ajattelemalla yhteistä historiaamme uudelleen”, ajamalla englantia toiseksi kieleksi venäjän sijasta, siirtymällä länsimaisiin koulutusstandardeihin ja lähettämällä eliittiä kouluttautumaan länteen.
Raportissa todetaan, että näiden Venäjän perinteisten liittolaisten on ”tehtävä päätös” siitä, mille linjalle ne Venäjän suhteen lähtevät. Tätä ei avata enempää.
Suurimpana menestystarinana Venäjän liittolaisten joukossa pidetään Valko-Venäjää. Asiakirjassa huomautetaan, että Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenka ajoi vielä vuonna 2018 maansa talouden eriyttämistä Venäjästä. Nyt Valko-Venäjä on käytännössä sidottu täysin Venäjään ja maan johto on Lukashenkaa myöten pitkälti Moskovan kontrollissa.