Eurooppalaista turvallisuuskeskustelua on Naton entisen apulaispääsihteerin David Cattlerin mukaan vaivannut se, että maantieteellisesti etulinjassa sijaitsevien maiden esittämiin varoituksia ei ole aina suhtauduttu riittävällä vakavuudella.
– Vuoden 2022 opetus oli, että Venäjään lähimpänä sijaitsevat maat näkivät usein uhan kaikkein selkeimmin, yhdysvaltalainen Cattler toteaa Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskus ICDS:n julkaisemassa artikkelissa.
Pohjoiseurooppalaisten tiedustelupalvelujen analyyseissa tulevaisuus näyttäytyy hänen mukaansa edelleen epävakaana ja strateginen vastakkainasettelu Venäjän kanssa pitkäkestoisena, mutta suuressa osassa Eurooppaa tätä ei edelleenkään ole täysin sisäistetty.
– Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 Pohjoismaiden ja Baltian maiden tiedustelupalvelujen uhka-arvioihin suhtauduttiin muualla Euroopassa usein skeptisesti, USA:n vastatiedusteluvirasto DCSA:n johdossa 2024–2025 palvellut, Atlantic Council -ajatushautomon ja ICDS:n osa-aikaisena tutkijana nykyisin toimiva Cattler sanoo.
Erityisesti Tallinnasta, Riiasta ja Vilnasta esitetyt varoitukset sivuutettiin osassa Länsi-Eurooppaa jokseenkin täysin. Vasta Vladimir Putinin aloitettua täysimittaisen sodan havaittiin, että balttien arviot Venäjän kehityksestä olivat osuneet täysin oikeaan.
– Tämä opetus on edelleen ajankohtainen. Pohjois-Euroopan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut julkaisevat vuosittain julkisia uhka-arvioita, joissa esitetään niiden näkemys turvallisuustilanteen muutoksesta. Yksittäisinä nämä raportit heijastavat kansallisia prioriteetteja ja kotimaista kontekstia. Yhdessä tarkasteltuina ne kuitenkin paljastavat jotain olennaisempaa: Pohjoismaiden ja Baltian maiden tiedusteluorganisaatioiden silmiinpistävän yhtenäisen tulkinnan Euroopan kohtaamista strategisista haasteista, Cattler toteaa.
Vaikka nämä katsaukset on tuotettu ensisijaisesti kotimaisiin tarpeisiin, niitä luetaan hänen mukaansa laajalti Euroopan poliittisten päättäjien ja tiedusteluviranomaisten keskuudessa. Näin siksi, että ne antavat yhtenäisen strategisen signaalin ja avaavat arvokkaan näkökulman Euroopan turvallisuusympäristön kehitykseen.
Keskeinen johtopäätös on David Cattlerin mukaan se, että Venäjä on astunut pitkäkestoisen vastakkainasettelun kauteen lännen kanssa ja mukauttanut poliittiset, sotilaalliset ja taloudelliset järjestelmänsä tukemaan pitkäkestoista geopoliittista kilpailua Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa Ukrainan sodan vaihtelevasta intensiteetistä riippumatta. Viimeaikaisissa arvioissa on myös varoitettu Venäjän asevoimien uudelleenvarustelun etenevän huomattavasti aiemmin otaksuttua nopeammin.
Toinen keskeinen havainto on Cattlerin mukaan se, että Venäjän eurooppalaisiin valtioihin kohdistama hybridivaikuttaminen muun muassa kyberoperaatioiden, sabotaasin, GPS-häirinnän ja häirinnän ja disinformaation avulla on jatkuvaa ja saa yhä aggressiivisempia muotoja.
– Useissa arvioissa korostetaan myös huolta Moskovan sisäisestä päätöksentekodynamiikasta. Tiedustelupalvelut varoittavat, että Venäjän johto saattaa toimia yhä eristyneemmässä informaatioympäristössä, joissa uhkakuvien vääristyminen ja ideologiset narratiivit muovaavat strategisia valintoja, hän huomauttaa.
– Tällaiset olosuhteet lisäävät väärinkäsitysten riskiä. Jos Venäjän johtajat tulkitsevat lännen politiikkaa vääristyneiden käsitysten kautta, he voivat ryhtyä toimiin, jotka eskaloivat jännitteitä tai luovat uusia kriisejä, hän toteaa.
Tämä korostaa hänen mukaansa uskottavan pelotteen tärkeyttä ja sen ymmärtämistä, että liiallinen pidättyvyys, epämääräisyys ja viivyttely voivat olla omiaan kannustamaan Kremliä riskinottoon sen sijaan, että ne hillitsisivät sitä.
LUE MYÖS:
https://www.verkkouutiset.fi/a/suurin-riski-on-kuvitelma-etta-tama-menee-itsestaan-ohi/