Oppilaan on mahdollista saada koulussa niin kutsuttua turvaruokaa, jos hän ei syystä tai toisesta voi syödä tarjolla olevaa koululounasta.
Turvaruokaa voivat olla esimerkiksi pelkät pinaattiletut, kalapuikot tai pelkkä makaroni ilman kastiketta. Tarkoitus on, että lapsi saisi syötyä edes jotain. Ilmiö on kasvussa.
Turvaruokalista räätälöidään lapselle terveydellisistä syistä ammattilaisen kanssa, ohjeistaa kuntia Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry. Lapsen turvaruoat voivat myös vaihtua.
Verkkouutiset selvitti turvaruoan yleisyyttä pääkaupunkiseudun kouluissa.
Ateriapalveluita Vantaan kouluille ja päiväkodeille tuottavan Vantin palvelujohtaja Hannakaisa Haanpää kertoo, että turvaruokaa on tarjottu Vantaalla vuodesta 2023.
– Tämän osuus vuosittain kasvaa ja muiden erityisruokavalioiden osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan, Haanpää sanoo.
Kaikkien erityisruokavalioiden osuus on Vantaan kouluissa noin 25 prosenttia. Luku sisältää eettiset ja uskonnolliset ruokavaliot, lääkärin määräämät erikoisruokavaliot ja vegaaniruokailijat.
– Turvaruoan saa aina, kun on ravitsemusterapeutin lausunto asiasta. Turvaruokana voi olla esimerkiksi lapselle tuttuja tuotemerkkikohtaisia tuotteita, Haanpää kertoo.
Vantti tekee päivittäin noin 35000 lounasta. Turvaruokaa saa 132 henkilöä, eli osuus on noin 0,4 prosenttia.
Vähentää syömiseen liittyvää ahdistusta
Turvaruokavalio voi tulla kyseeseen, jos lapsella on esimerkiksi voimakkaita aistiherkkyyksiä ruoan suutuntumaan tai makuun liittyen, neurokirjon piirteitä tai suurta syömiseen liittyvää ahdistusta. Taustalla saattaa olla myös olla valikoivan syömisen ARFID-syömishäiriödiagnoosi.
Turva- tai luottoruoalla pyritään vähentämään lapsen kuormitusta ruokailutilanteessa ja takaamaan ravinnon saanti.
Espoossa turvaruokaa syö kouluissa noin 20-30 oppilasta. Turvaruoka koostetaan samoista ruoista, joita on listoilla muutenkin turvaruokailijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaan, ruokapalvelujohtaja Minna-Leena Ahola kertoo.
Erityisruokavalioiden osuus kokonaisuutena on pysytellyt Espoossa viime vuosina suunnilleen 4-6 prosentissa.
Turvaruoka on Aholan mukaan saapunut espoolaiskouluihin äskettäin, sillä se on yleistynyt ensin päiväkodeissa.
– Varhaiskasvatuksessa olevia lapsia on sitten siirtynyt kouluun ja kouluille on alkanut tulla pyyntöjä. Olen ymmärtänyt, että on tämä kasvava ilmiö, joka perustuu terveydellisiin syihin, ja näitä diagnooseja tehdään entistä enemmän.
Yle kertoi tammikuussa, että Jyväskylän kouluissa ja päiväkodeissa turvaruokaa saa jo 100 lasta.
– Joissakin keittiöissä turvaruokailijoita voi olla yli 10 ja heillä kaikilla on oma listauksensa, palvelupäällikkö Sanna Valkonen kuvasi tilanteen työllistävyyttä Ylelle.
Uusin makuihin totutellaan pikkuhiljaa
Espoon Ahola kertoo, että turvaruoka hankitaan samoista kanavista kuin muukin kouluruoka. Ohella tarjotaan myös päivittäistä kouluruokaa, koska tarkoitus on totutella uusiin makuihin ja laajentaa syömistä.
Ahola myöntää, että ruokapalveluille aiheuttaa haasteita, kun yksilöllisiä ruokia ja ruokavalioita on laaja kirjo.
– Vaikka se olisi tavanomaista ruokaa, mitä muutenkin hankitaan, niin onhan se aina erikseen varattava.
Kasvisruoan osuutta ollaan lisäämässä suurissa kaupungeissa. Helsinki teki juuri päätöksen puolittaa lihan ja maidon hankinnat 2030 mennessä ja myös Espoo lisää kasvisten määrää.
Onko siis mahdollista, että kun muut lapset saavat eteensä kasviskiusausta, joku syö vieressä kalapuikkoja?
– Näin voi olla, jos on turvaruokailija, jolla on yksilöllinen ravitsemusterapeutin suunnittelema ruokavalio, vastaa Ahola ja muistuttaa, että koululounaalla on kuitenkin valinnanvaraa, sillä myös kasvispäivinä on tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa.
Helsingin kaupungin ruokapalveluasiantuntija Katja Peränen arvioi erityisruokavalioiden osuuden olevan Helsingissä muutaman prosentin luokkaa. Myöskään turvaruoan saajista ei ole tilastoa.
– Tarkkoja määriä ei ole, mutta heitä on vähän, Peränen sanoo.
Peruskoululaisia on Helsingissä yhteensä noin 45000. Ruokavaliot toteutetaan Peräsen mukaan terveydellisillä syillä, joten myös turvaruokaa saa asiaankuuluvalla todistuksella. Peränen huomauttaa, että turvaruokaa tarvitseva oppilas voi syödä myös päivän ruokia oman tilanteensa mukaan.
Kyse ei ole nirsoilusta
Opetushallituksen opetusneuvoksen Marjaana Mannisen mukaan turvaruokailuun liitetään vääriä käsityksiä, kuten että kyse olisi lapsen nirsoilusta.
– Mielihyvän tuottaminen ei ole turvaruoassa perusteena, vaan se on erityisruokavalio, jonka tarpeen on ammattilainen, yleensä ravitsemusterapeutti määritellyt, hän korostaa.
– Syitä voi olla monenlaisia, mutta tarve on oikeasti olemassa. Turvaruoassa ei ole kysymys mieltymyksistä, eikä sitä pidä sen tyyppisiin asioihin sekoittaa. On kuitenkin poikkeuksellinen toimenpide, kun siihen päädytään, Manninen jatkaa.
Turvaruokailun yleistyessä kasvavat myös kustannukset. Jyväskylän kaupungin ruokapalveluiden mukaan turvaruoka maksaa kaksinkertaisesti perusruokaan nähden. Vantaa ja Espoo kertovat käyttävänsä kouluateriaan keskimäärin noin 2,5 euroa per oppilas.
Manninen yllättyy tiedosta, että turvaruokailijoiden määrä lisääntyy nyt Espoossa, kun varhaiskasvatuksesta siirtyy turvaruokaa syöviä kouluihin.
– Turvaruoan tulisi olla vain hyvin lyhytaikainen ratkaisu, eikä sitä tule nähdä ensisijaisena keinona syömisen pulmatilanteiden ratkaisemiseen. Tällaisissa tilanteissa päätökset tehdään yleensä moniammatillisesti, ravitsemusterapeutin ja tarvittaessa myös koulupsykologin kanssa, hän sanoo.
Esimerkiksi Ruokakasvatusyhdistys Ruukku on todennut, että turvaruoka on kallis ja työläs tukitoimi, joka suunnitellaan määräajaksi muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan.
LUE MYÖS:
Helsinki karsii koulujen liharuoat 15 prosenttiin – ”Lähikaupasta haetaan muuta”
Lapsille halutaan erityislupa pitää puhelinta koulussa, Lääkärilehti kertoo pyynnöistä