Venäjän talouden nopea kasvu on ohi. Venäjän BKT:n kasvuvauhti on vuoden alkupuoliskolla hidastunut selvästi ennakoituakin nopeammin, ja koko vuonna talous kasvaa korkeintaan yhden prosentin vauhtia, selviää maanantaina julkaistusta Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) ennusteesta.
Sodan tarpeet, työvoimapula ja julkisten menojen kasvuvauhdin hidastuminen rajoittavat talouden kasvua koko ennustejakson. Kuluvan vuoden kasvua on hidastanut myös öljyn hinnan lasku, mikä on supistanut valtion verotuloja merkittävästi, Suomen Pankki arvioi.
– Ennusteessa oletamme, että julkiset menot tukevat edelleen kotimaista kysyntää ja etenkin sotaan linkittyvien alojen tuotantoa. Talouden muilla sektoreilla kasvua rajoittavat sekä työvoimapula että luotonannon kasvun hiipuminen. Ilman merkittäviä politiikkamuutoksia tai ulkoisia shokkeja Venäjän BKT:n oletetaan kasvavan noin yhden prosentin vauhtia myös lähivuosina.
Ennustettua huonomman kehityksen riski kasvaa jatkuvasti talouden epätasapainojen lisääntyessä. Talouden resurssien ohjaaminen sotaa tukeville aloille on jatkuvasti vaikeampaa, mutta se ei muodostu mahdottomaksi. Sotatoimien pidempiaikainen taukoaminen voisi antaa Venäjän taloudelle hengähdystauon, mutta sotateollisuuden merkitys ei lähivuosina heikkene.
– Venäjän talouden nopea kasvu on ohi. Ennustejakson lopulla Venäjän talous on haavoittuvampi ja sen kasvunäkymät paljon heikommat kuin ennen sotaa. Tästä huolimatta Venäjä pystyy edelleen ylläpitämään nykyisen kaltaista hyökkäyssotaansa ja takaamaan kohtuullisen elämänlaadun suurimmalle osalla väestöään, toteaa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko tiedotteessa.
Suomen Pankki pohti myös ennusteessa Venäjän pidemmän aikavälin kasvunäkymiä.
Yhdessä kehityskulussa kuvattiin, millaisia vaikutuksia pankki näkee Venäjän talouteen, jos taistelut taukoaisivat, ja Ukraina sekä Venäjä aloittaisivat uskottavat neuvottelut kohti pysyvää rauhansopimusta kesällä 2026, ja rintamalinja jäisi jokseenkin nykyiselle paikalleen.
– Tässä tulevaisuudenkuvassa oletamme, että Venäjällä uusien sopimussotilaiden rekrytointi supistuu oleellisesti ja osa nykyisistä hyökkäysjoukoista kotiutetaan. Tämä helpottaa hieman työvoimapulaa ja supistaa palkkapaineita vähän koulutusta vaativissa tehtävissä. Puolustushallinnon palkka- ja palkkiokulujen kasvu loppuisi, Suomen Pankki arvioi.
– Näistä seuraa, että julkisen sektorin menojen kasvupaine helpottaa, mikä voisi antaa tilaa yksityisen sektorin kasvulle. Toisaalta valtion puolustustarviketilaukset ja tuki puolustusteollisuudelle eivät supistuisi lähivuosina tässäkään kehityskulussa. Asejärjestelmien, ammusten ja muun kaluston täydennystarve on suuri. Venäjä jatkaisi varustautumista seuraavaan sotaan, pankin arvio jatkuu.
Keskeinen muutostekijä tässä tulevaisuudenkuvassa on länsimaiden asettamien Venäjän-vastaisten pakotteiden kohtalo. Mikäli pääomaliikkeisiin ja rajat ylittäviin maksuihin kohdistuvia rajoitteita puretaan, Venäjän korkea korkotaso voi houkutella merkittäviä määriä ulkomaisia portfoliosijoituksia. Ulkomaisten sijoittajien osittainenkin paluu voisi laskea korkotasoa ja helpottaisi valtion budjettialijäämän rahoittamista.
– Kaiken kaikkiaan taistelujen uskottavalla taukoamisella olisi pieni mutta positiivinen vaikutus Venäjän talouskehitykseen. Muutoksen suuruus riippuu kuitenkin suurelta osin pakotepaineen muutoksista. Sotatoimien pidempiaikainen taukoaminen ja pakotepaineen lieventyminen voisivat antaa Venäjän taloudelle kaivatun hengähdystauon. Ilman merkittäviä poliittisia muutoksia Venäjän sotilaallinen varustautuminen, kotimaisen omaisuuden uudelleenjako ja länsimaisten toimijoiden leimaaminen epäystävällisiksi eivät kuitenkaan muuttuisi.
