Venäjän presidentti Vladimir Putinin valta ei ole suoraan romahtamassa, vaikka hänen kannatuksensa jatkaa laskuaan, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
Hän viittaa viimeaikaisiin mielipidemittauksiin. Esimerkiksi Venäjän hallintoon kytköksissä olevan mielipidemittauslaitoksen FOMin tuoreen kyselyn mukaan Putinin kannatus laski viidellä prosenttiyksiköllä noin 66 prosenttiin. Näin suuri pudotus edelliseen kyselyyn verrattuna on yksi suurimmista sitten vuoden 2022 helmikuun.
– Putinin kannatus jatkaa laskuaan. Jos siitä tekee suoran johtopäätöksen, että hänen valtansa horjuu, tekee luultavasti virheen. Venäjällä kannatusluvut eivät kerro samaa asiaa kuin demokratiassa. Siksi niitä kannattaa tarkastella kriittisesti, Vanhanen toteaa X-palvelussa.
Hän korostaa, että demokratiassa johtajan kannatus ratkaisee vaaleja.
– Venäjällä vallan vakaus riippuu enemmän siitä, pysyvätkö turvallisuuskoneisto ja valtaeliitti yhtenäisinä ja estetäänkö tyytymättömyyden muuttuminen järjestäytyneeksi vastarinnaksi. Niistä ei ole vielä merkkejä.
– Yksittäinen gallupluku ei siis vielä kerro kovin paljon. Lisäksi keväällä valtiollinen VTsIOM muutti tiedonkeruutaan lisäämällä kotikäyntejä puheinhaastattelujen rinnalle samaan aikaan, kun Putinin kannatus oli laskussa.
Prosenttilukuja ei pidä Vanhasen mielestä tulkita kirjaimellisesti, mutta gallupeja ei pidä myöskään vähätellä.
– Kreml seuraa niitä tarkasti, koska ne toimivat osittain vaalien korvikkeena. Ne viestivät sekä kansalaisille että valtaeliitille, kuinka vahvana presidentin asema halutaan nähdä. Siksi myös niiden esittämisellä on merkitystä.
Heikot gallupit eivät hänen mukaansa kuitenkaan kaada johtajaa Venäjällä.
– Putinin kannatus heikkeni myös vuoden 2005 sosiaalietuusuudistuksen, vuosien 2011–2012 protestien ja vuoden 2018 eläkeuudistuksen aikana. Kertaakaan järjestelmä ei kuitenkaan horjunut.
– Syy tälle on selvä. Putinin valta ei ole rakentunut pelkän suosion varaan. Sen perustana ovat olleet eri aikoina talouskasvu, Tšetšenian sota, Georgian sota ja Krimin valtauksen synnyttämä kansallinen mobilisaatio. Kreml on aiemmin aina löytänyt uuden vallan lähteen.
Erilainen tilanne
Henri Vanhasen mukaan nyt tilanne on kuitenkin erilainen.
– Ensimmäistä kertaa sama sota, joka vahvisti Kremlin asemaa vuonna 2022, alkaa myös kuluttaa sitä, kun polttoainepula, lentohäiriöt, internetkatkot ja Ukrainan iskut näkyvät yhä useammin tavallisten venäläisten arjessa.
– Siksi seuraisin nyt vähemmän Putinin henkilökohtaista kannatusta. Kiinnostavampaa on, uskovatko venäläiset enää maan kulkevan oikeaan suuntaan ja odottavatko he elintasonsa paranevan. Juuri nämä mittarit ovat viime kuukausina heikentyneet.
Hän korostaa, että tästä ei silti pidä päätellä, että Putinin valta olisi romahtamassa.
– Tyytymättömyys ei muutu automaattisesti muutu protesteiksi. Pelko, vaihtoehtojen puute ja vahva turvallisuuskoneisto tekevät järjestelmästä paljon vakaamman kuin gallupluvuista voisi päätellä.
– Siksi kiinnostavin kysymys ei ole, onko Putinin kannatus 66 vai 71 prosenttia. Olennaisempaa on, onnistuuko Kreml löytämään jälleen uuden legitimiteetin lähteen vai murentaako sota Ukrainassa Putinin vallan perustaa = tämän hetken kiinnostavin kysymys Venäjän politiikassa.