Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii hallitsemaan tarkasti julkikuvaansa, eikä siihen yleensä kuulu merkkejä heikkoudesta tai sairaudesta. Viikonloppuna julkaistu video, jossa 73-vuotias presidentti yskii ja rykäisee toistuvasti, on kuitenkin jälleen herättänyt keskustelua hänen terveydentilastaan.
Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti kirjoittaa iNews-mediassa, että vastaavia spekulaatioita on kuultu jo yli vuosikymmenen ajan. Ensimmäiset laajasti levinneet väitteet Putinin vakavasta sairaudesta ilmestyivät jo vuonna 2014.
Tuolloin kyseenalaisen maineen saanut venäläinen akateemikko väitti presidentin sairastavan syöpää ja kuolevan puolen vuoden kuluessa.
Sen jälkeen Vladimir Putinin väitettyjen sairauksien lista on kasvanut pitkäksi: Parkinsonin tauti, verisyöpä, lepra ja jopa komplikaatiot kauneusleikkauksista. Usein väitteisiin liittyy sama ennuste, eli kuolema tai toimintakyvyttömyys muutaman kuukauden sisällä.
Vuonna 2023 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vihjasi, että Putin saattaisi olla jo kuollut. Samana vuonna rajuimmissa huhuissa Venäjän presidentin ruumiin väitettiin olevan pakastimessa yhdessä hänen palatseistaan, ja että valtaan olisi nostettu valmiita vuorosanoja lukeva kaksoisolento.
Mark Galeottin mukaan tällaiset väitteet ovat yleensä liioiteltuja. Putin on toki iäkäs ja hänen tiedetään kärsivän ajoittaisista selkävaivoista. Joidenkin arvioiden mukaan hänellä saattaa olla myös kilpirauhasongelmia. Kuten monilla saman ikäisillä valtionjohtajilla, hänen matkaseurueeseensa kuuluu lääkäreitä.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA analysoi säännöllisesti Vladimir Putinin terveydentilaa koskevia huhuja ja julkisia videoita lääkärien avulla. Arvioiden mukaan presidentti on edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa.
Professori uskoo, että huhujen taustalla on osin toiveajattelua. Venäjällä tiedonkulku on vahvasti kontrolloitua, ja väitetty sisäpiiritieto antaa vaikutelman vaikutusvallasta.
Lisäksi spekulaatiot voivat olla poliittista vaikuttamista. Galeottin mukaan esimerkiksi Ukraina levittää usein tällaisia väitteitä osana informaatiosotaa.
Kremlin kannalta aihe on erittäin arkaluontoinen. Vladimir Putinin terveydestä puhuminen tarkoittaa samalla kysymystä koko järjestelmän tulevaisuudesta. Vaikka Putin sanoi viime vuonna ajattelevansa seuraajaa “aina”, on aihe Venäjällä tabu. Kukaan ei uskalla avoimesti pohtia vallanperimystä tai ilmoittaa olevansa valmis seuraajaksi.
Mitä tapahtuisi Putinin kuollessa?
Venäjän perustuslaki määrittelee menettelyn tällaisessa tilanteessa: pääministeri toimisi väliaikaisena presidenttinä ja uudet vaalit järjestettäisiin kolmen kuukauden sisällä. Todellisuudessa vallan siirtyminen tapahtuisi todennäköisesti kulissien takana.
Mark Galeottin mukaan vaikutusvaltaiset tahot ja turvallisuuselinten johtajat kokoontuisivat neuvottelemaan seuraajasta, kuten Neuvostoliitossa Josif Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953.
Koska yksikään henkilö tai instituutio ei tällä hetkellä hallitse järjestelmää yksin, seuraajan valinta olisi todennäköisesti kompromissi eri valtaryhmien välillä. Uusi presidentti saattaisi olla nykyisin suhteellisen vähän tunnettu poliitikko tai eräänlainen kompromissiehdokas, joka toimisi eri ryhmien muodostaman koalition keulahahmona.
Vladimir Putin välttelee itse seuraajan nimeämistä. Selvä perijä voisi tehdä hänestä nopeasti johtajan, jonka valta on jo hiipumassa.