Kremlissä kyhätään seuraavaa sotatalouden budjettia vuodelle 2026. Tällä kertaa se ei kuitenkaan enää onnistu tekemättä kipeitä leikkauksia ja nostamatta jälleen veroja siitä huolimatta, että sekä talousministeri Anton Siluanov että itsevaltainen johtaja Vladimir Putin lupasivat olla nostamatta veroja ennen vuotta 2030.
Venäjän talousministeriö ilmoitti 3. lokakuuta 2025 valtion raaka-aineiden vientitulojen jatkavan laskuaan. Syyskuussa valtion kassaan tuli öljyn ja kaasun verotuottoja 25 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko alkuvuoden osalta niiden verotuotot ovat laskeneet 22 prosenttia viime vuodesta ja niiden ennustetaan laskevan ensi vuonna vielä 20 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
Yksi leikkauskohde on terveydenhuolto. Kansallisesta Pitkä ja aktiivinen elämä -projektista – joka lupaa venäläisille muun muassa uusia sairaaloita ja elinajan odotteen kasvua 81 ikävuoteen –leikataan 26 prosenttia, lähes 100 miljardia ruplaa. Muina kärsijöinä ovat kansalliset projektit sydän- ja verisuonisairauksia, syöpäsairauksia ja diabetesta vastaan.
Alueellisesta perusterveydenhuollosta leikataan suhteellisesti vieläkin enemmän, peräti 57 prosenttia: kuluvan vuoden 123,3 miljardin ruplan sijasta se on saamassa vain 53,2 miljardia. Ensihoitojärjestelmän kehittämisestä leikataan 28 prosenttia ja lääketieteellisten organisaatioiden ja tutkimuskeskusten kehittämisestä lähes 30 prosenttia.
Toinen leikkauskohde on julkinen liikenne, jonka kehitysprojektista leikataan ensi vuonna 68 prosenttia. Leikkaukset jatkuvat ainakin kolme vuotta, vaikka 40 prosenttia julkisen liikenteen ajoneuvoista on ylittänyt normaalin käyttöikänsä: yhteensä 57 000 linja-autoa 135 000:sta ja 9000 johdinautoa 15 000:sta vaatii välitöntä uusimista.
Sekä yritysveroja että rikkaimpien henkilöveroja korotetaan toista vuotta peräkkäin. Myös arvonlisävero nousee ensi vuonna, mikä tuntuu kaikkien venäläisten kukkaroissa. Jostain syystä hallitus jättää kuitenkin laskematta takavarikoitujen yritysten myynnistä syntyvät tulot.
Leikkaukset ja veronkorotukset eivät kuitenkaan vielä riitä kattamaan sodan nostamia valtion menoja, vaan Venäjän hallitus joutuu kaksinkertaistamaan velanottonsa. Tänä vuonna otetaan velkaa 2,2 biljoonaa ruplaa. Vuoteen 2028 valtiolla on velkaa 53,8 biljoonaa ruplaa, joka on 1,9 kertaa enemmän kuin kuluvan vuoden alussa ja 19,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
