Vladimir Putinin strategia, jossa hän on ollut olevinaan valmis neuvottelemaan rauhasta ja samaan aikaan jatkanut armottomia iskuja Ukrainaa vastaan, on professori Pavel Baevin mukaan toiminut hyvin lähes puolen vuoden ajan.
– Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä strategia on tulossa tiensä päähän, Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkimusprofessorina ja yhdysvaltalaisen Brookings-ajatushautomon tutkijana toimiva Baev kirjoittaa analyysissaan.
Putin on teeskennellyt rauhantahtoista miellyttääkseen presidentti Donald Trumpia ja normalisoidakseen Venäjän ja Yhdysvaltojen kahdenväliset suhteet. Aina kun Trump on ilmaissut pettymystään Putiniin, tämä on vastannut imartelulla, valheilla ja toistamalla näennäistä valmiuttaan neuvotteluihin.
– Tämä teatteri ei kuitenkaan voinut jatkua loputtomiin. Sergei Lavrovin ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion tapaaminen 10. heinäkuuta Kuala Lumpurissa Malesiassa saattoi jäädä Venäjän viimeiseksi yritykseksi pitkittää peliä vielä muutamalla viikolla, venäläissyntyinen norjalaisprofessori sanoo.
Vaikka Kreml ymmärtää hänen mukaansa nyt epäonnistuneensa korkean tason vuoropuhelussa, Putin saattaa silti edelleen elätellä toiveita keskustelujen jatkamisesta suoraan Trumpin kanssa. Suurempaa huolta Venäjän johdossa herättää se, että Trumpin hallinnon ja Euroopan keskeisten johtajien näkemykset Ukrainan tukemisesta ovat viime aikoina lähentyneet.
– Putin saattaa uskoa, että voitto uupuneesta Ukrainasta on lähellä ja että se loisi Venäjälle ylivalta-aseman suhteessa jakautuneeseen länteen. Tällaiset ajatukset ovat kuitenkin yhä kauempana todellisuudesta, Baev toteaa.
Venäläisjoukkojen eteneminen on hänen mukaansa yhä kovin vaatimatonta jatkuvien hyökkäysten vaatimista erittäin raskaista tappioista huolimatta. Edes Ukrainan asutuskeskuksiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistettujen ohjus- ja drooni-iskujen merkittävä kiihdyttäminen ei ole vahvistanut hyökkääjän asemaa taistelukentällä, vaan ainoastaan nopeuttanut Naton ponnistuksia Ukrainan ilmapuolustuksen tukemiseksi.
Erityisen iso virhe Putinin pitkän sodan strategiassa on Baevin mukaan Venäjän taloudellisen perustan rapautuminen. Maan puolustusteollisuus on pysähtymässä ja siviilisektorit vajoamassa syvenevään taantumaan. Kesäkuisessa Pietarin talousfoorumissa jopa Putin itse myönsi sotilasmenojen paisuneen liian suuriksi. Vaikeuksia pahentaa öljytulojen jyrkkä lasku ja energiasektorin kasautuvat ongelmat.
Sodan pitkittyminen ja syvenevä talousahdinko ovat lisänneet Venäjän eliitin paineita, mistä osaltaan kertoo liikenneministeri Roman Starovoitin itsemurha 7. heinäkuuta 2025 – samana päivänä, jona Putin päätti hänen erottamisestaan.
– Useat ryhmät Venäjän eliitin keskuudessa – kuten myös merkittävä osa kansasta – toivovat sodan loppuvan. Putinin diplomaattinen teeskentely todellisen tavoitteensa – sodan jatkamisen – peittämiseksi on murskannut tämän toiveen, Baev sanoo.
Putinin peli ei ole hänen mukaansa epäonnistunut vain rintamalla, vaan myös siinä, että kulutussodan vaikutus Venäjään itseensä on dramaattisesti aliarvioitu. Sodan jatkaminen käy yhä vaikeammaksi, eikä diktaattorilla ole enää keinoja estää korttitalonsa kaatumista.
