Vaikka Vladimir Putin saikin Kiina-vierailullaan ystävällisen vastaanoton, matkan lopputulos tuskin pelkästään tyydyttää Venäjän johtajaa. Näin arvioi arvostettu Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti The Timesin kolumnissaan. Venäjä tarvitsee Kiinaa, mutta maiden suhde ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, hän toteaa.
Putin vieraili Kiinassa 19.-20. toukokuuta.
Venäjä on Galeottin mukaan jo vuosien ajan toivonut Kiinan kanssa sopimusta Siperian Voima 2-kaasuputken rakentamisesta, mutta sopimusta ei tälläkään vierailulla syntynyt. Kiina on halukas jatkamaan keskusteluja, mutta liika riippuvuus venäläisestä energiasta ei Pekingin johtoa houkuttele, Galeotti arvioi. Toisaalta Putin sai Pekingissä juhlavamman vastaanoton kuin kaupungissa vain päiviä aikaisemmin vieraillut Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, hän huomauttaa. Lännen eristämisyrityksistä huolimatta Putinia kohdeltiin Kiinassa kuin ystävää.
Kiinan johtaja Xi Jinping lähetti venäläiselle virkaveljelleen viestin siitä, ettei maiden välinen suhde tai ole heikentynyt tai jaettu visio ”moninapaisesta maailmasta” kuopattu. Galeotti kuitenkin huomauttaa, että ”moninapaisessa maailmassakin” valtioiden väliset suhteet perustuvat pragmatismiin ja diilintekoon. Putin joutuu maksamaan Kiina-suhteestaan niin rahallista kuin poliittista hintaa.
Peking tietää olevansa suhteessa ”niskan päällä”, Galeotti toteaa, ja toimii myös sen mukaisesti.
– Venäjä tarvitsee Kiinaa, käydessään samanaikaisesti sotaa Ukrainassa ja taloudellista kamppailua lännen kanssa. Se tarvitsee kiinalaista mikroelektroniikkaa ja komponentteja drooneihinsa ja ohjuksiinsa. Venäjä ostaa itse asiassa näennäisesti siviilikäyttöön tarkoitettuja FPV-drooneja suoraan Kiinasta ja käyttää niitä sitten Ukrainan asemien tiedusteluun tai — nopeasti räjähdelasteja kantamaan muokattuina — kamikaze-hyökkäyksiin, professori kirjoittaa.
– Se on myös riippuvainen Kiinasta sodankäynnissä tarvittavien arkisempien tarvikkeiden, kuten ympärivuotisten renkaiden, sekä tykistön ammuksissa käytettävän nitroselluloosan, osalta.
Putinille Ukrainan sota on keskeisin prioriteetti, joten Venäjän presidentti on valmis suostumaan Kiinan tiukkoihinkin vaatimuksiin. Itsekkäät motiivit ja epäluulo leimaavat maiden suhdetta, mutta yhteistyön kuitenkin toimii ja ulospäin näytetään kaunista naamaa, Galeotti kuvailee.
Venäjällä Putinin linja ei professorin mukaan kuitenkaan tyydytä kaikkia.
– Seuraavalle, vuoroaan kärsimättömästi odottavalle poliittiselle sukupolvelle, tämä on virhearvio joka on tuhoamassa heidän perintönsä heidän silmiensä edessä. Talous junnaa paikallaan, yli 300 000 venäläistä on kaatunut ja ehkä miljoona haavoittunut, öljynjalostamoja palaa, ja maa on yhä riippuvaisempi voimakkaasta, nousevasta naapurista, joka ei välttämättä ollenkaan jaa heidän pitkän aikavälin intressejään.