Yhdysvaltain asevoimien komentaja, kenraali Mark Milley esitti syksyllä, että vallattuaan takaisin Harkovan ja Hersonin Ukrainan kannattaisi ryhtyä pohjustamaan neuvotteluja Venäjän aloittaman sodan lopettamisesta.
– Hänen mukaansa diplomaattiset sopimukset, jotka ovat historiallisesti johtaneet sotien päättymiseen, eivät synny yhdessä yössä. Neuvottelujen pohjustaminen vie kuukausia tai jopa vuosia, osittain siksi, että jokainen logistinen kysymys – alkaen siitä, missä neuvotellaan ja mistä keskustellaan – on jo itsessään kiivaiden neuvottelujen kohteena, nimekäs venäläistaustainen amerikkalaisjournalisti Julia Ioffe kirjoittaa Puck News -verkkolehdessä.
Presidentti Joe Bidenin hallinnossa Ukrainaa ei haluta hänen mukaansa patistella neuvotteluihin, mutta kenraali Milleyn sotilaallisesta perusarviosta ollaan samaa mieltä: käynnissä on ensimmäisen maailmansodan kaltainen kulutussota, joka voi jatkua pitkään ilman, että rintamalinjat merkittävästi muuttuvat.
Vaikka Ukrainan puolustustaistelua ollaan valmiita tukemaan, jotkut pohtivat, onko moraalisesti hyväksyttävää uhrata jopa satojatuhansia ihmishenkiä, jos sillä ei ole olennaista vaikutusta sodan kulkuun. Huolta kannetaan myös siitä, kuinka elinkelpoinen Ukraina on silloin, kun aseet aikanaan vaikenevat.
Diplomaattinen myrkkypilleri
Kun sota pitkittyy, Bidenin hallintoon kohdistuu Ioffen mukaan eri tahoilta yhä kovempia paineita, jotta se ponnistelisi aiempaa määrätietoisemmin Ukrainan voiton varmistamiseksi.
– Eräs Bidenin hallintoa lähellä oleva demokraattilähde kertoi minulle puolueessa oltavan turhautuneita siihen, että Valkoinen talo ei ole diplomaattisesti aggressiivisempi. Miksi emme ole kehittäneet diplomaattista myrkkypilleriä, Ioffe kertoo lähteen ihmetelleen.
Myrkkypillerin ideana olisi ajaa Kreml kieltäytymään neuvotteluista ja osoittamaan maailmalle sen, minkä kaikki Valkoisessa talossa, Yhdysvaltain ulkoministeriössä ja Pentagonissa jo tietävät: rauhantahtoaan vakuutteleva presidentti Vladimir Putin ei ole todellisuudessa lainkaan kiinnostunut hakemaan ratkaisua neuvotteluteitse.
– Henkilökohtainen vaistoni kehottaa olemaan aggressiivisempi sekä sotilaallisesti että diplomaattisesti. — Meidän pitäisi olla halukkaampia antamaan ukrainalaisille aseita, mutta myös tarjoamaan venäläisille aggressiivisemmin tietä ulos sodasta, vaikka se ukrainalaisia närkästyttäisikin, Ioffe sanoo erään kovan linjan republikaanivaikuttajan todenneen.
Ukrainan aseistamiselle ei näy loppua
Ex-ulkoministeri Condoleezza Rice ja ex-puolustusministeri Robert Gates vaativat tammikuussa Bidenin hallintoa toimittamaan Ukrainalle kehittyneitä asejärjestelmiä, joita sen asevoimat tarvitsevat hyökkääjän miehittämien alueiden takaisinvaltaamiseen ja sodan lopettamiseen.
– Tämä on erityisen tähdellistä, sillä pelko sodan eskaloitumisesta on viimeisen vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Miten Vladimir Putin voisi taistella Natoa vastaan, jos hänen armeijansa ei ole pystynyt viidessä kuukaudessa edes valtaamaan Bahmutia, jossa oli ennen sotaa 70 000 asukasta, Ioffe sanoo.
Myös se, että Venäjä päättäisi käyttää ydinaseita, vaikuttaa hänen mukaansa entistä epätodennäköisemmältä. Vaikka syksyllä mobilisoidut venäläisjoukot ovat kehnosti varustettuja, ne saattavat kyetä estämään rintaman romahtamisen. Siksi Putin tuskin kokee olevansa niin nurkkaan ahdistettu, että kokisi ydinsodan muodossa toteutetun itsemurhan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Ioffe uskoo myös Kiinan ja Intian lähettämien viestien osaltaan pidättelevän Putinia.
Jos sota jatkuu vielä kaksi vuotta, demokraattipresidentti Bidenin hallinto jatkaa ukrainalaisten aseistamista niin kauan kuin he haluavat taistella, Ioffe toteaa. Valkoisessa talossa ollaan hänen mukaansa vakuuttuneita myös kongressin tuesta tälle linjalle. Ukrainan aseistamisen viimekätisenä takuumiehenä toimii Ioffen mukaan pitkäaikainen republikaanivaikuttaja, senaattori Mitch McConnell.
