Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on luonut Kremlille täysin uudenlaisen poliittisen todellisuuden ja myllertänyt Vladimir Putinin hallinnon ideologisen perustan, toteaa nimekäs venäläinen politiikan tutkija ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
– Putinin hallinto on nykyään itse asiassa eräänlainen hybridi-itsevaltius, joka yhdistää kypsää autoritaarisuutta ja totalitaarisia toimintatapoja, tutkija Andrei Kolesnikov sanoo.
Mitä ankarampi järjestelmä, sitä jyrkemmin sanoitettua ideologiaa se hänen mukaansa tarvitsee. Mitä enemmän omaa kansaa sorretaan, sitä aktiivisemmin Kremlissä kehitellään siihen soveltuvia uuden ideologian elementtejä.
– Venäjän nykyistä ideologiaa voidaan parhaiten luonnehtia nationalistis-imperialistiseksi, koska siinä yhdistyvät imperialistiset pyrkimykset ja nationalismi. Tämä ideologia näkyy ”venäläisen DNA:n” käsitteenä, jolla pyritään korostamaan Venäjän poikkeuksellisuutta ja oletettua erityistä tietä.
Putinin ideologian juuret ovat Kolesnikovin mukaan syvällä Venäjän menneisyydessä – aina 1500-luvulla saakka. Vuonna 1833 tsaari Nikolai I:n vaikutusvaltainen opetusministeri kreivi Sergei Uvarov muotoili valtionideologian, joka liitti yhteen uskonnon ja poliittisen järjestelmän.
– ”Ortodoksisuus, itsevaltius ja kansallisuus” oli paitsi mielikuvituksellinen rakennelma – yhtä mielikuvituksellinen kuin neuvostoaikainen ”tieteellisen kommunismin” ideologia tai Putinin hallinnon uusi ”Venäjän valtiollisen aseman perusteet”-kurssi, myös väline kansan mielenhallintaan ja pitämiseen ruodussa, Kolesnikov sanoo.
– Toinen venäläisen isänmaallisuuden elementti, joka sai alkunsa 1800-luvulla, on ajatus puhdistavasta sodasta. Se on ilmennyt nationalistisen imperialismin eri muodoissa eri historiallisina ajanjaksoina, mutta erityisesti ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sen aikana, hän toteaa.
Hyökkäys Ukrainaan on hänen mukaansa elvyttänyt sen arkaaisen ajatuksen, että ylväin tapa palvella isänmaataan on kaatua sotilaana sen puolesta.
– Sotien avulla on usein kompensoitu venäläistä alemmuuskompleksia, joka johtuu ennen kaikkea maan taloudellisesta jälkeenjääneisyydestä. Varsin usein sodat ovat kuitenkin vain pahentaneet kansallisen nöyryytyksen tunnetta, kaunaa ja kostonhimoa – erityisesti Moskovan kärsittyä tappiot Krimin ja Venäjän-Japanin sodissa.
Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kerrotaan helmikuussa 2022 lausuneen, että Putinilla on kolme neuvonantajaa: Iivana Julma, Pietari Suuri ja Katariina Suuri.
– Ei ole juurikaan todisteita siitä, että Putin olisi omaksunut kovin paljon näiden kuuluisien henkilöiden kunnianhimosta maansa modernisoimiseksi. Mitä heidän sortaviin piirteisiinsä tulee, Putin on omaksunut vain Pietari Suuren lauseen esi-isien venäläisten maiden ”palauttamisesta ja laajentamisesta”. Tosiasiassa Putinilla on vain yksi oppi-isä: Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin, Kolesnikov sanoo.
Putinin hallinto ei ole onnistunut hahmottamaan uskottavaa tietä tulevaisuuteen, vaan se on hävinnyt kilpajuoksun niin lännen kuin Kiinan ja muun nousevan ”globaalin idän” kanssa. Putin ei Kolesnikovin mukaan kuitenkaan pysty luopumaan johtoaseman tavoittelusta, vaan pyrkii kääntämään kellon takaisin menneisyyteen – kohti Venäjän historian synkimpiä lukuja.
