Tänään kerrottiin, että Yhdysvallat harkitsee ydinaseiden sijoittamista Puolaan ja mahdollisesti Baltiaan. Tutkija ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen toteaa, että uutinen on valtava, mikäli se pitää paikkaansa.
– Kyse olisi yhdestä Euroopan turvallisuusjärjestyksen suurimmista muutoksista sitten Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, hän sanoo.
Financial Times -lehden lähteiden mukaan Yhdysvaltain viranomaiset ovat viestineet olevansa avoimia uusille sijoituspaikoille nykyisten kuuden ydinasejärjestelyyn kuuluvan Nato-maan lisäksi. Tavoitteena olisi vakuuttaa liittolaiset siitä, ettei Yhdysvaltain tavanomaisen sotilaallisen tuen vähentäminen heikennä Euroopan turvallisuustakuita.
Vanhanen muistuttaa, että kyse ei olisi vain muutaman pommin siirtämisestä maasta toiseen, vaan puhutaan paljon suuremmasta kokonaisuudesta. Vaikka mitään päätöksiä ei ole tehty, jo keskustelun käyminen kertoo Vanhasen mukaan paljon Naton turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
– Natossa arvioidaan parhaillaan, miten Euroopan pelote rakennetaan tilanteessa, jossa Venäjä nähdään pitkäaikaisena uhkana ja Yhdysvaltojen huomio siirtyy yhä enemmän Kiinaan, Vanhanen sanoo X-ketjussaan.
Vanhasen mukaan mahdollinen laajentuminen vaatisi käytännössä DCA-kyvykkyyden rakentamista. Termillä viitataan ydinaseiden käyttöön soveltuviin järjestelyihin, joihin kuuluvat muun muassa hävittäjät, lentäjät, tukikohdat, turvajärjestelyt, harjoittelu, sertifioinnit ja Naton hyväksyntä. Tällaisen kokonaisuuden rakentaminen ei olisi kuukausien vaan vuosien hanke.
Puola on Vanhasen mukaan tässä suhteessa kiinnostava tapaus. Maa hankkii F-35-hävittäjiä, kasvattaa puolustusmenojaan voimakkaasti ja on jo vuosien ajan pyrkinyt syvempään asemaan Naton peloterakenteissa. Monet tekniset edellytykset olisivat Puolassa siis ainakin teoriassa rakennettavissa.
Baltian maiden kohdalla kysymys on vaikeampi. Vanhanen huomauttaa, että ydinaseisiin liittyvä infrastruktuuri sijaitsisi hyvin lähellä Venäjän ja Valko-Venäjän rajoja. Poliittinen viesti olisi vahva, mutta sotilaalliset riskit olisivat huomattavasti suuremmat kuin Puolassa.
– Moskovassa muutokset nähtäisiin erittäin vakavana. Venäjä on vastustanut Naton ydinaseinfrastruktuurin laajentamista jo vuosikymmeniä. Puola olisi Kremlin näkökulmasta erityisen herkkä tapaus, koska kyse olisi ensimmäisestä uudesta ydinasejakomaasta Naton itäisellä sivustalla, Vanhanen analysoi.
– Strateginen ironia on ilmeinen, hän jatkaa ja muistuttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli pysäyttää Naton laajeneminen ja työntää liittokunnan sotilaallista infrastruktuuria kauemmas Venäjän rajoilta.
Nyt Natossa keskustellaan mahdollisuudesta siirtää myös ydinasepelotetta entistä lähemmäs Venäjää.