Vladimir Putinin täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan on sanottu muistuttavan monin tavoin ensimmäistä maailmansotaa. Samalla jää kuitenkin länteen emigroituneen venäläisen sotahistorioitsijan Konstantin Gaivoronskin mielestä huomaamatta, että vuosina 1914–1918 käydyn sodan kolme tärkeää opetusta vaikuttaa suoraan Putinin ajatteluun.
Toisin kuin Venäjän viimeiseksi tsaariksi jäänyt Nikolai II, Venäjän nykydiktaattori on ensinnäkin ymmärtänyt, että liian laajamittainen mobilisointi saattaisi suistaa maan yli kantokykynsä rajojen, Gaivoronski toteaa The Moscow Timesissa.
Jo ensimmäisen maailmansodan aikana useat kommentaattorit hänen mukaansa totesivat tsaarin mobilisoineen kolme–neljä kertaa enemmän miehiä kuin olisi pitänyt ja jopa arvioivat, että huomattavasti pienempi armeija olisi kyennyt paljon todennäköisemmin pitämään pintansa ja voittamaan sodan. Tsaari kuitenkin teki radikaalin virhearvion, jonka seurauksena hänen keisarillinen imperiuminsa tuhoutui.
Putin näyttää Gaivoronskin mukaan oppineen myös sen, että parlamentti voi kääntyä hallitsijaa vastaan ”mahdollisimman sopivalla hetkellä”. Helmikuun 1917 vallankumous Venäjällä ei hänen mukaansa alkanut silloin, kun Pietarin levottomuuksien tukahduttamiseen lähetettyjen sotilaiden alettua ampua upseereitaan, vaan duuman väliaikaisen komitean julistauduttua uudeksi vallanpitäjäksi.
Duuma tuli hänen mukaansa legitimoineeksi sotilaiden kapinan koko maassa ja muuttuneen hetkellisesti itsenäiseksi poliittiseksi toimijaksi, minkä seurauksena tsaarin oli pakko luopua kruunustaan. Nyky-Venäjän duumalta Putin onkin karsinut pitkän valtakautensa aikana vaikutusvaltaa niin kovalla kädellä, että jäljellä on pelkkä seremoniallinen kumileimasin.
Senkin Putin ilmeisesti käsittää, että hänen poliittisen selviytymisensä kannalta on ratkaisevan tärkeää välttää yhdenkään kenraalin nousu karismaattiseksi kilpailijaksi, joka saattaisi kääntää armeijan ja yleisen mielipiteen Kremlin diktaattoria vastaan, Gaivoronski sanoo. Nikolai II ei tätä ymmärtänyt, kuten ei myöskään Saksan keisari Vilhelm II.
– Putin hahmottaa – toisin kuin Vilhelm – että suosittu komentaja ei ajan myötä enää ole voimavara vaan uhka, sotahistorioitsija toteaa.
– Mitä seuraavaksi tapahtuu, sitä emme tiedä. Venäjällä ei kuitenkaan varmasti tule tapahtumaan mitään vastaavaa kuin helmikuussa 1917 tai Saksassa marraskuussa 1918, hän painottaa.
Vaikka Putin tekee jatkuvasti virheitä, tsaari Nikolai II:n tai Saksan keisari Vilhelm II:n pahimpiin erehdyksiin hän ei Gaivoronskin mukaan sentään lankea.