Venäjän presidentti Vladimir Putinin ympärillä kiristyneet turvatoimet ja turvallisuuskoneiston sisäiset jännitteet kertovat analyytikko Giorgi Revishvilin mukaan maan poliittisen järjestelmän kasvavasta paineesta.
Putinin valta ei välttämättä ole romahtamassa, mutta järjestelmä näyttää aiempaa hauraammalta. Presidentti on joutumassa yhä vaikeampaan asemaan sodan pitkittyessä ja sen kustannusten kasvaessa.
Eurooppalaisten tiedusteluarvioiden perusteella Venäjän liittovaltion suojelupalvelu FSO olisi ottanut käyttöön poikkeuksellisen laajoja turvatoimia presidentin suojelemiseksi.
Tietojen mukaan presidentinhallinnon tiloihin pääsyä on rajoitettu monikerroksisilla tarkastuksilla ja täysillä ruumiintarkastuksilla. Putinin liikkumista on myös kavennettu, eikä hän enää käytä aiempaan tapaan Moskovan alueen ja Valdain residenssejä.
Revishvilin mukaan presidentti on sodan alettua turvautunut yhä enemmän vahvasti suojattuihin tiloihin, erityisesti Krasnodarin alueella. Hänen julkisten esiintymistensä kerrotaan perustuvan aiempaa useammin ennalta nauhoitettuihin videoihin. Tänä vuonna Vladimir Putin ei tiettävästi ole vieraillut sotilaskohteissa.
Moskovassa viranomaiset ovat ajoittain sulkeneet viestintäverkkoja, lisänneet partiointia koirayksiköillä ja vahvistaneet Moskovanjoen suojauksia mahdollisia drooni-iskuja vastaan. FSO:n väitetään valvovan tiukasti Putinia koskevaa tietoa ja rajoittavan hänen lähipiirinsä toimintaa.
Kansa ei siedä epäonnistumista
Revishvili korostaa, ettei tiedusteluarvion paikkansapitävyyttä voida varmistaa. Hänen mukaansa olennaista on kuitenkin Venäjän poliittisen ilmapiirin muutos.
– Venäjän yhteiskunnalla on vain vähän kärsivällisyyttä epäonnistuneille sodille ja vielä vähemmän johtajille, jotka eivät kykene toimittamaan lupaamiaan suuria voittoja, hän kirjoittaa X:ssä.
Analyytikon mukaan Putinin asema vahvistui vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin. Presidentin aiemmin laskeneet kannatusluvut kohosivat nopeaan tahtiin. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi, kun sota kuluttaa Venäjän voimavaroja ilman selviä voittoja.
Ukrainan kulutusstrategia alkaa tuottaa tulosta. Venäjän aluevoitot ovat viime kuukausina jääneet hyvin pieniksi tai kokonaan olemattomiksi. Samalla sodan hinta kasvaa sekä miesvoiman, kaluston että talouden kannalta.
Kremlin propaganda joutuu yhä vaikeampaan tilanteeseen, koska suuria menetyksiä on vaikea perustella marginaalisilla etenemisillä rintamalla. Jopa osa sotaa tukevista venäläisistä sotabloggaajista on alkanut kyseenalaistaa nykyisen toimintatavan.
Ukrainan kotimainen droonituotanto ja pitkän kantaman ohjuskapasiteetti ovat samalla kasvaneet, mikä on mahdollistanut yhä tuhoisammiksi käyneet iskut Venäjän alueelle.
Mielikuva sodasta mureni
Tämä murentaa venäläisille rakennettua kuvaa sodasta kaukaisena ”erikoisoperaationa”, joka ei koske tavallista arkea.
– Turvallisuuden tunne ja käsitys siitä, että erikoissotilasoperaatio tapahtuu jossain kaukana, katoavat nopeasti, Revishvili arvioi.
Vakavin ongelma on hänen mukaansa talous ja yhteiskunnallinen tilanne. Sotamenot rasittavat Venäjän taloutta, markkinat supistuvat, uusien yritysten perustaminen on historiallisen vähäistä ja yritysten sulkemiset ovat ennätystasolla. Samalla maassa on vakava työvoimapula.
Venäjän turvallisuuskoneiston sisäisten jännitteiden väitetään kasvaneen. Korkea-arvoisiin upseereihin kohdistuneet iskut ovat johtaneet keskinäiseen syyttelyyn puolustusjohdon, tiedustelupalvelujen ja sisäisen turvallisuuden toimijoiden välillä.
Esikuntapäällikkö Valeri Gerasimovin, FSB:n johtajan Aleksandr Bortnikovin ja kansalliskaartin johtajan Viktor Zolotovin kerrotaan kiistelleen siitä, kuka vastaa upseerien suojaamisesta.
Giorgi Revishvilin mukaan Vladimir Putinin järjestelmä ei välttämättä ole välittömän romahduksen partaalla, mutta paine kasvaa useasta suunnasta yhtä aikaa. Sota ei ole enää vain keino poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan siitä on analyytikon mukaan tullut järjestelmälle itseään ruokkiva päämäärä.