Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan liikkeessä olevan käteisen määrä kasvoi elokuussa 1,9 prosenttia.
Vuoden alusta kasvua oli kertynyt jo 13,8 prosenttia. Samalla kotitalouksien pankkitalletusten kokonaismäärä laski elokuussa 0,2 prosenttia.
Keskuspankin tiedoissa näkyy selvä siirtymä käteiseen ja pois määräaikaistalletuksista. Heinäkuussa kotitaloudet kasvattivat käteisvarojaan 590 miljardilla ruplalla eli noin 6,2 miljardilla eurolla, kun määräaikaistalletuksista poistui 150 miljardia ruplaa eli noin 1,6 miljardia euroa.
Le Figaro kertoo moskovalaisperheestä, joka nosti säästönsä pankista ja käytti rahat asunnon ostamiseen. Perheen mukaan epäluottamus pankkeihin vaikutti päätökseen aikaistaa hankintaa.
Käteisen kysynnän kasvu on yhteydessä useisiin tekijöihin. Venäjän talouskasvu on hidastunut, kotitalouksien tulojen voimakas kasvu on vaimentunut ja sodan jatkuminen on lisännyt epävarmuutta.
Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin mukaan reaaliset käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Mobilisaatiohuhut palasivat
Huhut uudesta mobilisaatiosta ovat lisänneet epävarmuutta. Venäjällä määrättiin syksyllä 2022 osittainen liikekannallepano, minkä jälkeen suuri määrä venäläisiä poistui maasta.
Presidentti Vladimir Putin on kiistänyt tämän syksyn huhut. Hän sanoi syyskuun alussa, ettei tällä hetkellä ole sellaista tilannetta, joka vaatisi uutta mobilisaatiota, ja kuvasi väitteitä ”suunnitelluksi informaatio-operaatioksi”.
Myös turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on sanonut, että asevoimien henkilöstötarve voidaan täyttää sopimussotilailla ja vapaaehtoisilla.
Vakuuttelut eivät ole pysäyttäneet käteisen kysynnän kasvua. Moscow Timesin mukaan käteisen määrä kasvoi pankkijärjestelmän ulkopuolella vielä syyskuun 1.–24. päivänä 386 miljardia ruplaa. Heinäkuussa vastaava lisäys oli noin 620 miljardia ruplaa ja elokuussa 434 miljardia.
Venäjään erikoistunut taloustieteilijä Julien Vercueil arvioi Le Figarolle, että ihmisten käyttäytyminen kertoo samalla luottamuksesta maan instituutioihin.
– Rahoitusjärjestelmän vakaus perustuu siihen, kuinka paljon yksityiset toimijat luottavat maan johtajiin, Vercueil sanoo.
Käteisen kysynnälle on muitakin selityksiä. Maksuliikenteeseen ovat vaikuttaneet Venäjällä ajoittaiset internetkatkokset, ja osa kotitalouksista joutuu käyttämään säästöjään tavanomaisiin menoihin tulojen kasvun hidastuttua.
Käteisnostot eivät silti yksin merkitse Venäjän pankkijärjestelmän olevan ajautumassa kriisiin. Keskuspankin mukaan pankkien kotitaloustalletukset supistuivat elokuussa vain hieman, ja maan laaja rahamäärä jatkoi kasvuaan.
LUE MYÖS:
Ekonomisti: Venäjä joutuu velkaantumaan kovalla hinnalla (VU 27.9.2026)