Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja Vladimir Iljitš Lenin kuoli 21. tammikuuta 1924, mutta hänen pahuutensa elää yhä, sanoo Venäjään erikoistunut yhdysvaltalainen historiantutkija David Satter.
– Neuvostoliitto perustui marxismiin – maalliseen uskontoon – ja Lenin oli sen moraalinvastaisen järjestelmän arkkitehti, Satter toteaa Wall Street Journalissa.
Lenin piti moraalia täysin alisteisena marxilaiselle luokkataistelulle. Toiminnan oikeutuksen määritteli hänen ajattelussaan yksinomaan se, edistikö se vanhan yhteiskunnan tuhoamista ja uuden kommunistisen onnelan rakentamista.
– Tämän teorian vaikutus tuntuu nyt Neuvostoliiton jälkeisellä Venäjällä, jossa yleismaailmallisen moraalin hylänneen kommunismin perintö on tuhonnut toivon demokraattisista uudistuksista. Leninin teoria on innoittanut myös modernia terrorismia ja vaikuttaa osaltaan siihen heikkouteen, joka saa monet länsimaissa hyväksymään ideologiset rikokset, David Satter huomauttaa.
Seuraajana Vladimir Putin
Vielä helmikuussa 1917 Leninin bolsevikkipuolueella oli vain 24 000 jäsentä. Puoli vuotta myöhemmin se kuitenkin onnistui nousemaan valtaan yli sadan miljoonan asukkaan Venäjällä siksi, että se hyväksyi murhat ja ihannoi niitä moraalisena velvollisuutena, historioitsija sanoo.
– Marxismille omistautumisen ja eettisten normien täydellisen halveksunnan yhdistelmä mahdollisti sen, että kommunistit ja heidän seuraajansa kykenivät 1900-luvulla pystyttämään totalitaarisia hallintoja, jotka hallitsivat yli kolmasosaa maailman väestöstä. Vaikka niistä useimpia ei enää ole olemassa, niiden aiheuttamat vahingot vaikuttavat todennäköisesti vielä vuosien ajan, David Satter toteaa.
Nykyinen Venäjä ei ole kommunistinen, mutta marxilais-leninistiseen ideologiaan aikoinaan sisältynyttä mielivaltaista hallintoa oikeutetaan nyt Vladimir Putinin järjestelmässä valtion edulla, joka on aina tärkeämpi kuin yksittäisten kansalaisten elämä.
– Putin sanoi vuonna 2008 pitämässään puheessa, että Venäjän säilyttäminen ”mahtavana kansakuntana” edellyttää ”kansaltamme valtavia uhrauksia ja puutetta”. Hänen tarkoituksensa on toisin sanoen sama kuin Leninin: venäläisten on kärsittävä loputtomasti valtion puolesta, Satter päättelee.
Sillä, että Venäjä on menettänyt satoja tuhansia sotilaita kaatuneina ja haavoittuneina hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan, ei ole Putinin ajattelussa juuri minkäänlaista merkitystä. Äskettäisessä puheessaan hän esitti ratkaisuksi sen, että venäläiset naiset synnyttävät lisää potentiaalisia sotilaita.
– Monilla isoäideillämme ja isoisoäideillämme oli seitsemän tai kahdeksan lasta tai jopa enemmän. Säilyttäkäämme ja elvyttäkäämme nämä erinomaiset perinteet, Putin totesi.
