Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi ranskalaislehti Le Figarolle, että olisi jälleen hyödyllistä puhua Vladimir Putinin kanssa. Muuten eurooppalaiset puhuvat ”välittäjien kanssa, jotka puhuvat yksin venäläisten kanssa, mikä ei ole optimaalista”.
Viron ulkoministeri Margus Tsahkna ilmaisi tähän maansa kannan uutissivusto Delfille.
– Viron näkemys, on ettei Putinin kanssa tarvitse puhua, vaan pakottaa hänet sellaiseen asemaan, jolloin hän alkaa itse puhua kestävästä ja oikeudenmukaisesta rauhasta. Painetta tulee lisätä eikä puhua.
Jäädytettyjen venäläisvarojen sijaan EU päätti antaa Ukrainalle 90 miljardia lainaa. Macronin näkemys tuli heti tämän päätöksen jälkeen.
– No ei ollut riittävän suurta tukea, moni jäsenvaltio ei halunnut ottaa riskiä. Tilannenäkymä oli sellainen, että esitys tulee päätettäväksi, mutta hyväksytäänkö se vai ei, oli noin 50–50, kuvailee Brysselissä EU:n ulkoministerikokoukseen osallistunut Tsahkna päätöstä jäädytetyistä varoista.
Viron ulkoministerin mukaan Eurooppa-neuvoston päätöksestä ei kannata valittaa.
– Huonointa olisi, jos Eurooppa ei olisi kyennyt tekemään mitään päätöstä. Euroopan päätös antaa ukrainalaisille myös rauhanneuvotteluissa varmemman aseman.
Tsahknan mukaan Ukrainan valtio tarvitsee toimiakseen ensi vuonna noin 120 miljardia euroa, josta Ukraina pystyy itse maksamaan puolet. Hän myös korosti, että viikko tehdyn päätöksen ansiosta jäädytetyt venäläisvarat pysyvät EU:ssa ikä enää ole tarvetta jatkuvasti pidentää pakotteita.
– Tämä ei ole teoreettinen päätös, vaan se raha on oikeasti olemassa. Voimme sitä käyttää tulevaisuudessa, toivoo Tsahkna.
”Miksi pitäisi keskustella Haagin etsintäkuuluttaman miehen kanssa?”
Viron ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson sanoi, että ”Ukraina sai eilen joululahjan” ja 90 miljardin laina on silti selvä viesti siitä, että ”olemme valmis tukemaan Ukrainaa jatkossakin ja maa ei ole yksin”.
Myös Mihkelson katsoi, että ilman tukea Ukraina olisi voitu pakottaa alistumaan epäoikeudenmukaiseen rauhansopimukseen.
– Olisi ollut Euroopalle äärimmäisen huono, jos Eurooppa-neuvosto ei olisi tehnyt mitään päätöstä.
Mihkelsonin mukaan rahojen käyttöönotto oli kiinni suuresti Belgiasta, jonka pääministerin ankarasta vastustuksesta Verkkouutiset on kirjoittanut tässä ja Venäjän Belgiaan kohdistamasta pelottelusta tässä.
– Eiköhän nämä epäilleet niin juridisen puolen kuin ulkoisen painostuksen takia.
Mihkelson kertoo myös Venäjän kohdistaneen Belgiaan valtavan pelottelukampanjan. Hänen mukaansa myös Yhdysvallat viestitti selvästi, ettei Venäjän rahoja saa käyttää.
Mihkelson ei myöskään tue Macronin ajatusta keskusteluista Putinin kanssa.
– Minä en tätä ajatusta kannata. En ymmärrä, mistä nykytilanteessa on mahdollista puhua diktaattorin ja kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttaman miehen kanssa. Kun katsoo, millä sanoin Putin on viime päivinä luonnehtinut Euroopan johtajia, en näe, mitä yhteistä sellaisella suoralla kontaktilla voisi löytää, huomautti Mihkelson.