Itämeren alueen heikentynyt turvallisuustilanne ja kauppavirtojen muutokset antavat Viron ulkoministerin Margus Tsahknan mielestä aiheen edistää nykyistä saumattomampia yhteyksiä Baltiasta pohjoiseen.
Tunneliyhteyttä Tallinnan ja Helsingin välillä on selvitelty jo vuosikymmenten ajan, Tsahkna muistuttaa virolaisen Delfi-uutisportaalin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Suomalaiset asiantuntijat toteuttivat ensimmäiset geologiset tutkimukset tunnelin toteutettavuuden arvioimiseksi jo vuonna 1993. Vuonna 2014 maat yhdistävästä rautatietunnelista valmistui kattava suomalais-virolainen selvitys.
– Liittolaisten väliset yhteydet ovat olennaisen tärkeitä. Maiden kilpailukyky riippuu yhä enemmän globaaleista kehityssuuntauksista. Kilpailukykyisempi, vauraampi ja turvallisempi Eurooppa on sopusoinnussa sekä poliittisten tavoitteidemme että uuden geopoliittisen todellisuuden kanssa, Tsahkna sanoo.
Viron toimiessa tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen NB8-ryhmän puheenjohtajana on hänen mukaansa oikea hetki laajentaa näkökulmaa ja pohtia suurempaa kokonaisuutta – Itämeren alueen yhdentämisen seuraavaa vaihetta.
– On tärkeää pitää mielessä myös laajempi konteksti: vuonna 2020 alettiin rakentaa Saksan ja Tanskan yhdistävää Fehmarnbeltin tunnelia, jonka on määrä valmistua vuoteen 2032 mennessä. Yhdessä Tallinna–Helsinki-tunnelin kanssa se muodostaisi osan Pohjois-Euroopan liikennekäytävää, joka yhdistää Pohjoismaat Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Vastaavia merenalaisia rautatietunneleita ovat esimerkiksi Seikan-tunneli Japanissa sekä Britannian ja Ranskan yhdistävä Kanaalitunneli, Tsahkna toteaa.
Pohjoismaat ja Baltian maat muodostavat yhdessä maailman kymmenenneksi suurimman talouden, jonka keskeisiä vahvuuksia ovat korkea koulutustaso, innovaatio ja uudet teknologiat. Viron tärkeimmät vientimaat ovat nykyisin Suomi, Ruotsi ja Saksa, minkä vuoksi nopeat yhteydet ovat maalle entistäkin tärkeämpiä.
Tallinnan ja Helsingin välinen yhteys ei olisi hänen mukaansa pelkkä tunneli, vaan strateginen käytävä, joka tarjoaisi suoran yhteyden Baltiasta Jäämerelle ja arktisille alueille lähentäen samalla Viroa ja Suomea muuhun Eurooppaan integroimalla maat laajaan yleiseurooppalaiseen liikenneverkostoon.
– Alueellinen kilpailukykymme – ja turvallisuutemme – riippuvat siitä, kuinka tehokkaasti Itämeren alue ja Pohjoismaat ovat yhteydessä toisiinsa ja muuhun Eurooppaan. Venäjän täysimittainen sota Ukrainaa vastaan on horjuttanut geopoliittista tasapainoa, ja meidän on otettava ajatus Tallinna–Helsinki-tunnelista paljon vakavammin kuin aiemmin.
– Tarvitsemme puuttuvan linkin, joka yhdistäisi kaksi liian kauan erillään ollutta osaa – linkin, joka integroisi Rail Baltican ja Pohjoismaat yhdeksi verkostoksi sekä loisi liikenne- ja energiakäytävän Puolan kautta Ukrainaan ja kauemmas yhdistäen Euroopan ja Aasian, ulkoministeri kiteyttää.