Viron pääministeri Kristen Michalin hallitus on muuttunut vähemmistöhallitukseksi kahden kansanedustajan jätettyä hallituspuolueensa, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Reformipuolueella ja Eesti 200:lla on nyt yhteensä 50 paikkaa 101-paikkaisessa riigikogussa.
Edellisen kerran Virossa oli vähemmistöhallitus vuosina 2018–2019, kun Jüri Ratasin hallitus menetti enemmistönsä hallituskauden viimeisen puolen vuoden ajaksi.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalev Stoicescu ilmoitti sunnuntaina eroavansa Eesti 200-puolueesta. Reformipuolueen Meelis Kiili kertoi maanantaina tekevänsä samoin. Molemmat jatkavat parlamentissa sitoutumattomina kansanedustajina eli niin sanottuina ”ikkunan alaisina” (vir. aknaalune). Nimitys viittaa heidän istumapaikkaansa istuntosalin ikkunoiden läheisyydessä.
Kiili perusteli lähtöään erityisesti puolustus- ja turvallisuuspolitiikalla. Hänen mukaansa näkemykset Viron maanpuolustuksesta ja turvallisuuden pitkän aikavälin kehittämisestä ovat erkaantuneet reformipuolueen linjasta.
Stoicescu puolestaan aikoo jatkaa politiikassa etenkin puolustus-, turvallisuus- ja ulkopolitiikan parissa. Hän aikoo ilmoittaa viikon kuluessa uuden puolueensa. Yhtenä vahvana vaihtoehtona pidetään Isänmaasta eronneiden perustamaa Oikeistolaiset-puoluetta (vir. Parempoolsed). Tällöin puolue saisi ensimmäisen edustajansa riigikoguun.
Tilanteeseen vaikuttaa myös seuraavan presidentin valinta, joka riigikogun on määrä tehdä 2. syyskuuta. Ehdokkaat tulee asettaa 24. elokuuta mennessä. Reformipuolue ja Eesti 200 kannattavat Viron oikeuskansleri Ülle Madisea, joka ei ole edes vielä antanut suostumustaan.
Stoicescu tukee Madisea, mutta Kiili arvosteli Delfille sitä, ettei varsinaisia ehdokkaita vielä ole. Hänen mukaansa julkisuudessa liikkuu lähinnä ehdokasehdokkaita ja spekulaatioita.
– Meillähän ei ole ehdokkaita, joista valita. Emme edes tiedä, millaista presidenttiä me tarvitsemme. Puhutaan vain siitä, että kyse on mukavasta ihmisestä, jonka kaikki tietävät ja tuntevat, Kiili harmitteli.
Aiemmin ehdokkuutta tavoitteli entinen suojeluskuntajärjestö Kaitseliiton päällikkö, kenraalimajuri evp. Riho Ühtegi, kuten Verkkouutiset kertoi aiemmin tässä. Hän ilmoitti kuitenkin elokuun alussa Postimehelle vetäytyvänsä terveydellisistä syistä.
Viron politiikassa on luvassa vaikea syksy
Vähemmistöasema vaikeuttaa hallituksen päätöksentekoa. Tavallisten lakien hyväksymiseen tarvitaan parlamentissa 51 ääntä, joten hallituksen on haettava tukea omien ryhmiensä ulkopuolelta. Yksittäisten ministerien asema voi niin ikään muuttua aiempaa epävarmemmaksi luottamusäänestyksissä.
Valtiovarainministeri Jürgen Ligi varoittaa, että osa asioista voi alkaa juuttua parlamenttiin.
– Monet asiat alkavat yksinkertaisesti juuttua, kun salissa tarvitaan 51 ääntä eikä niitä anneta vaikka silkasta kiusasta, Ligi sanoi ERR:lle.
Suurin lähiajan koetinkivi on vuoden 2027 valtiontalousarvio.
Oppositiossa olevan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmäjohtaja Lauri Läänemets sanoo Delfille, että vähemmistöhallituksen syntyminen oli ennakoitavissa jo silloin, kun Michal pudotti sosiaalidemokraatit hallituksesta maaliskuussa 2025.
– Michal on melko tietoisesti saattanut reformipuolueen tähän asemaan, Läänemets arvioi.
Läänemetsän mukaan Viron presidentinvaali pitäisi ratkaista ennen uusia hallitusjärjestelyjä. Sosiaalidemokraatit eivät siksi aio tässä vaiheessa käynnistää ministereitä vastaan epäluottamusäänestyksiä.
Seuraavat Viron parlamenttivaalit järjestetään maaliskuussa 2027. Vähemmistöhallitus voi jatkaa siihen asti, jos se onnistuu hankkimaan tarvitsemansa tuen parlamentista tapauskohtaisesti.