Viron presidenttiehdokas, entinen suojeluskuntajärjestö Kaitseliiton ylipäällikkö ja kenraalimajuri (evp.) Riho Ühtegi pitää Postimiehessä julkaistussa vieraskynässään Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubbia esimerkkinä valtionpäämiehestä, joka on onnistunut vahvistamaan maansa kansainvälistä asemaa Ukrainan sodan muuttamassa turvallisuusympäristössä.
– Meillä on tapana verrata itseämme Suomeen ja monet haluaisivat nähdä Virolla samanlaisen presidentin kuin Suomen presidentti Alexander Stubb, joka on epäilemättä tuonut Suomen täysin uudella tavalla maailman kartalle, kirjoittaa Ühtegi.
”Alexander Stubb on rohkea”
Ühtegi hakeekin Suomesta vertailukohtaa siitä, miten pienikin maa voi olla diplomaattiselta painoarvoltaan kokoaan suurempi.
– Tarvitsemme liittolaisia, takuita ja näkyvyyttä. Valitettavasti olemme maailmalle vain osa Baltiasta, usein ei edes erotella, mikä niistä kolmesta maasta olemme. Jotta meidät nähtäisiin, tulee meidän ponnistella kovasti.
Presidenttiehdokas muistuttaa kuitenkin, että Suomen presidentillä on perustuslain nojalla huomattavasti laajemmat valtuudet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin Viron presidentillä. Tästä huolimatta hän korostaa, että aktiivinen ja uskottava presidentti voi vahvistaa maansa vaikutusvaltaa kansainvälisesti.
– Diplomatian taidot, vakuuttavuus ja yksilöllinen charmi ovat tässä toiminnassa erittäin oleellisia. Myös presidentti Stubbin kansainvälinen suosio perustuu paljolti hänen rohkeuteensa ja suoruuteensa, kirjoittaa Ühtegi ja jatkaa:
– Hän ei kaunistele asioita ja hän on esiintymisissään hyvin ajan hermolla ja osuva. Stubbilla on myös rohkeutta puhua tulevaisuudesta eli mitä sitten tapahtuu, kun sota Ukrainassa päättyy.
Erityistä kiitosta hän antaa Stubbin tavalle puhua avoimesti myös Ukrainan sodan jälkeisestä Euroopan turvallisuusjärjestyksestä.
– Meidänkään ei tulisi ajatella tulevaisuutta ulkopolitiikassa ainoastaan sodan kannalta, vaan myös miettiä sitä, mitä sitten, kun aselepo saapuu tai sota Ukrainassa loppuu oikeasti, pohtii Ühtegi.
Presidenttiehdokas toteaa, että Venäjän naapurimaana pysyminen tarkoittaa, että ”meidän tulee muodostaa jonkinlaisia suhteita myös sodan jälkeenkin”.
– Emme tiedä millainen sodanjälkeinen Venäjä on, mutta emme voi jäädä myöskään juoksuhautoihin ikuisiksi ajoiksi.
Virossa presidentinvaali syksyllä
Viron presidentinvaalin ensimmäinen kierros on tarkoitus järjestää Viron riigikogussa eli parlamentissa 2. syyskuuta. Suoraa kansanvaalia ei ole.
Viron yleisradion ERR:n haastattelussa sitoutumattomaksi konservatiiviksi itsensä määritellyt Ühtegi on ilmoittanut suostumuksensa ehdokkaaksi, mutta ehdokkaita oletetaan tulevan lisää heinäkuun aikana. Heinäkuun alussa Ühtegin taakse asettui virolaisia vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta
Ehdokkaan asettamiseksi riigikogussa tarvitaan 21 kansanedustajan tuki. Valituksi tuleminen vaatii ehdokkaalta 68 kansanedustajan eli kaksi kolmasosaa riigikogusta saamisen taakseen. Jos kolmen kierroksen aikana riigikogu ei saa valituksi presidentti, siirtyy valinta valitsijamieskokoukselle, jonka muodostaa kansanedustajat ja kuntien edustajat.