Viron ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Enn Eesmaa katsoo, että Suomen kannattaisi edetä Natoon ennen Ruotsia, jos tällainen mahdollisuus avautuu. Eesmaan mukaan Suomen ja Ruotsin vahva viesti yhtä jalkaa -menosta herättää keskustelua ja ihmettelyäkin Virossa.
Verkkouutiset haastatteli Viron Keskustapuolueen kansanedustaja Eesmaata eduskunnassa, jossa virolaiset ulkoasiainvaliokunnan jäsenet tapasivat Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
Eesmaa vertaa tilannetta vuoteen 2004, jolloin Baltian maat liittyivät Natoon.
– Meillä oli tuolloin sellainen iskulause, että jos yksi kolmesta pääsee, se on kaikille voitto. Ei ollut sellaista, että kaikki yhdessä tai sitten ei ollenkaan.
– Tässä mielessä Sanna Marinin (sd.) eilinen lausunto oli vähän yllättävä, Eesmaa jatkaa viitaten Suomen ja Ruotsin pääministerien tiedotustilaisuuteen eilen torstaina Tukholmassa.
Marin ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson toistivat vahvan viestinsä siitä, että Nato-prosessi viedään loppuun saakka yhdessä.
– En henkilökohtaisesti ymmärrä, miksi tämä on niin tarpeellista. Tietysti teillä on tiivis puolustusyhteistyö ja toki tästä pitäisi lähteä. On kuitenkin mahdollista – jos Turkista puhutaan – että Suomi pääsisi Natoon ennen Ruotsia. Minusta pitäisi lähteä silloin siitä, kuinka paljon Suomi voi tehdä sen hyväksi, että myös Ruotsista tulee jäsenmaa Natossa. Eikä tämä tapahtuisi vuosien mittaan vaan ehkä samana vuonna tai ensi vuonna.
Eesmaa korostaa, että kyseessä on virolainen näkökulma ja hänen henkilökohtainen näkemyksensä asiasta.
– Te Suomessa ja Ruotsissa teette tietysti omat päätöksenne – yhdessä tai erikseen – se on teidän asianne.
Vaikuttaako näkemykseesi se, että jo pelkästään Suomen liittyminen Natoon helpottaisi Vironkin puolustamista?
– Myös tämäkin vaikuttaa. Naton jäsenmaat ovat kuitenkin artikla viiden piirissä, jolloin hyökkäys yhtä vastaan merkitsee hyökkäystä kaikkia vastaan ja Naton velvoitteeseen puolustaa kaikkia jäsenmaita.
Entä argumentit sen puolesta, ettei Suomen ja Ruotsin pitäisi antautua tässä Turkin sisäpoliittiseen peliin, vaan pitää kiinni yhdessä sovitusta linjasta?
– Se on tietysti yksi näkökohta. Olemme tavanneet myös turkkilaisia kollegoita maan parlamentista, ja suhtautuminen etenkin Ruotsiin tuntuu olevan kuitenkin aika jäykkää.
