Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on tyhjentänyt Suomen ja Viron itärajojen läheisyydessä olevat varuskunnat. Tästä huolimatta Venäjä kykenee edelleen kohdistamaan sotilaallista painetta alueella, huomauttaa Viron maanpuolustuskorkeakoulun eli Kaitseväe Akadeemian rehtori, prikaatikenraali Vahur Karus virolaisen Maalehden haastattelussa.
– Kyseessä on valtio, joka on epämääräisen seikkailuhankkeensa takia valmis menettämään 200 000 sotilasta. Puhumattakaan koko Ukrainassa käytetystä kalustosta. Halutessaan tällainen valtio voi yksinkertaisella miesvoimalla herättää henkiin rajan takana olevat yksiköt. Teknisesti ja koulutukseltaan nämä yksiköt eivät olisi samalla tasolla juin aiemmin, mutta puhdas miesvoima tehoaisi silti, sanoo Karus.
Suurimmat Viron rajan läheisyydessä olevat Venäjän joukko-osastot ovat Pihkovan 75. maahanlaskudivisioona ja 6. armeija moottoroituine kivääriprikaateineen.
– Kun nämä yksiköt alkoivat kärsiä tappioita, korvattiin niitä koko ajan värväämällä uusia miehiä vakinaiseen palvelukseen. Osa joukkoyksiköistä on muodostettu uudelleen jo kolme kertaa. Venäjä on tällä hetkellä tilanteessa, jossa se kykenee raja-alueillamme sijaitsevissa joukko-osastoissa ainoastaan varusmiesten peruskoulutukseen.
”On virhe arvioida Venäjää länsimaisittain”
Virolaiskenraali arvostelee, että länsimaat toistuvasti epäonnistuvat arvioidessaan Venäjää omilla länsimaisilla kriteereillään.
– Se on virhe. Jos Venäjällä on tarve palauttaa jokin yksikkö toimintaan, kyllä siihen miehet löydetään. Vaikka he joutuisivat elämään pellolla ja saisivat panssariajoneuvojen sijaan vanhat T-55-tankit. Myös ne suojaavat sotilasta. Jos aikaa annetaan kaksi kuukautta, he myös muodostavat yksiköt kahdessa kuukaudessa. Ei ole väliä häviääkö tällainen pataljoona myöhemmin sodassa kymmenessä vai viidessä tunnissa. Venäjällä on ottaa tilalle heti satatuhatta uutta sotilasta.
Karus arvioi, että jos Venäjä keskittäisi kaikki voimavaransa armeijansa uudelleen rakentamiseen saavuttaisi se sotaa edeltävän tason 2–3 vuodessa. Siksi on oleellista, että Ukraina on pystynyt pistämään kampoihin Venäjälle eikä välirauhaa näy.
– Venäjän komentojärjestelmä ei ole kärsinyt Ukrainassa, varastoissa on vanhaa perintötavaraa riittävästi, samoin miesvoimaa. Venäjällä on voimia rakentaa varsin kyvykäs armeija.
Karus huomauttaa, että Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan ei suurella osalla upseeristosta ollut aiempaa sotakokemusta.
– Sen takia he kärsivät erittäin suuria tappioita upseeristossa, erityisesti nuoremmassa upseeristossa, joka on armeijan perusta. Kaikki tuosta lihamyllystä hengissä selviävät upseerit omaavat sotakokemusta ja ovat valmiita nostamaan kollektiivisen koulutuksen tasoa aiempaa korkeammalle.
Pakotteet vaikuttavat siihen, ettei Venäjä kykene saamaan huipputason tekniikkaa, mutta se kykenee tuottamaan kaikkea mekaanista, kuten panssarivaunuja, miehistönkuljetusvaunuja ja niin edelleen. Sotaa voi käydä myös ilman optista tekniikkaa.
Karus lisää, että hänen tietojensa mukaan venäläisten paljon hehkuttamia T-14-panssarivaunu on vasta prototyyppiasteella ja niitä on noin 10 kappaletta.
– Miksi erittäin harvat venäläisyksiköt on varustettu nykyaikaisilla T-90-tankeilla? Miks alettiin muokata T-72-vaunuja? Koska se on helpompaa kuin alkaa luoda täysin uutta järjestelmää.
